Parhaillaan tehdään ensimmäistä 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jossa on kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen ohjausryhmä. Elokuussa 2018 voimaan tulleeseen liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin perustuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Ennen hyväksymistä suunnitelma annetaan eduskunnalle selontekona.
Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tullaan esittämään liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä koskeva analyysi, suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät ja liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman. Siinä tullaan käsittelemään kaikki liikennemuodot tasapuolisesti. Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2021-2032. Lisäksi tarkastellaan kehitystä pidemmällä aikavälillä vuoteen 2050 asti ulottuvan vision muodossa.
Liikenneministeriöstä kerrotaan, ettei vielä olla niin pitkällä, että voitaisiin ottaa kantaa yksittäisiin hankkeisiin. Sieltä luvataan kuitenkin laajoja kuntien ja maakuntaliittojen kuulemiskierroksia prosessin aikana.
Ohjausryhmä on asetettu viime vuoden kesäkuussa ja sen työskentelyaika on ensi vuoden huhtikuun loppuun saakka. Siinä on kaksi eri työryhmää: yhteistyöryhmä ja parlamentaarinen ohjausryhmä. Yhteistyöryhmään kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liitosta suunnittelujohtaja Jussi Rämet ja seutukaupunkeja edustava Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala. Lapin liiton edustaja on Nurkkalan varahenkilö. Lisäksi yhteistyöryhmässä on liuta eri ministeriöiden edustajia sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä enemmän kuin tarpeeksi. Minulle ei oikein valkene tämän työryhmän tarkoitus, koska todellista valtaa käyttää eduskuntapuolueiden kansanedustajista koostuva parlamentaarinen ohjausryhmä.
On toki hyvä, että liikenteen infra-asioita mietitään yli vaalikausien. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty runsaasti, mutta eri asia, kuullaanko niissä oikeasti. Mitä pohjoisen Suomen asukkailla on sanottavaa ja mitkä meidän tarpeemme ovat? Nähdäänkö etelässä riittävän selkeästi koko Suomen strateginen linja? Käykö niin, että alueiden kansainväliset, elinkeinoelämän ja arjen liikkumisen kannalta tärkeät yhteydet jäävät Helsinkiin keskittävien yhteyksien jalkoihin? Iso merkitys hyvillä yhteyksillä on myös teollisuuden kannalta. Pohjoisessa on parasta aikaa lupaprosesseissa 70 prosenttia koko maan teollisista investoinneista, yhteensä 7 miljardin euron arvosta. Investoinnit keskittyvät kaivosteollisuuteen, biojalostamoihin ja kiertotalouteen sekä energia-alaan. Lisäksi tähän päälle tulevat vielä matkailukeskusten investoinnit. Suomi on iso maa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi ovat pinta-alaltaan lähes puolet Suomesta.