Nyt pitäisi tulla loppu "jär­jet­tö­mäl­le kan­sal­li­sel­le tuh­lauk­sel­le" – Kuu­sa­mos­sa lai­te­taan vä­hin­tään putki va­lo­kui­tua varten, kun säh­kö­verk­koa kai­ve­taan maahan

Kaupunginjohtaja Jouko Manninen lyö kättä Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn kanssa Myllypalontien kesällä maahan kaivetun sähkökaapelin maisemissa. Valokuitu pitää saada kaivantoihin jatkossa. Vasemmalla Pekka Kantola ja oikealla Henrik Suomi.
Kaupunginjohtaja Jouko Manninen lyö kättä Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn kanssa Myllypalontien kesällä maahan kaivetun sähkökaapelin maisemissa. Valokuitu pitää saada kaivantoihin jatkossa. Vasemmalla Pekka Kantola ja oikealla Henrik Suomi.
Kuva: Jani Väisänen

Kun sähköverkkoa siirretään Kuusamossa sääturvallisuuden takia maan alle, samalla kaivantoon upotetaan myös valokuitu tai vähintään varaus sille. Asiasta sopivat sähkönjakeluyhtiö Caruna ja Kuusamon kaupunki.

– On ollut järjetöntä kansallista tuhlausta, että kaivetaan oja sähköverkolle ja viereen oja valokuidulle. Olisi aivan hirvittävää, jos kaapeleita ei saada samaan kaivantoon, sanoo Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny.

Tällä hetkellä vain noin joka kymmenennen maan alle siirretyn sähkökaapelin kaivannoissa on harjoitettu yhteisrakentamista. Valokuitua tarvitaan tulevaisuuden varalle ja myös tulossa olevan langattoman 5G-verkon rungoksi. 5G:n sähäkämmät aallot eivät yllä kovin kauas tukiasemista ja kattava valokuituverkko ehkäisee tietoverkon rungon pullonkauloja.

Caruna esitteli Kuusamossa diakuvan, johon kiteytyy Yli-Kyynyn nimeämä järjetön kansallinen tuhlaus. Datakaapeli ja sähkökaapeli on kaivettu erillisiin ojiin.
Caruna esitteli Kuusamossa diakuvan, johon kiteytyy Yli-Kyynyn nimeämä järjetön kansallinen tuhlaus. Datakaapeli ja sähkökaapeli on kaivettu erillisiin ojiin.
Kuva: Carunan esitys Kuusamossa

Nyt Caruna kertoo kääntävänsä suuntaa, jotta tuhlaaminen saataisiin loppumaan. Käännös alkaa Kuusamon kaupungin vuoden alussa käynnistämästä yhteistyöstä.

Yli-Kyyny sanoo, että erityisesti Kuusamossa ryhdytään laittamaan valokuitua tai edes tyhjää putkea maan alle kun sähköverkkoa kaivetaan maahan. Tyhjä putki mahdollistaa valokuidun myöhemmän puhaltamisen kaivantoon.

– Kuusamon alueella me ei tulla jättämään tilannetta sellaiseksi, että sitä ei voitaisi myöhemmin käyttää, sanoo Yli-Kyyny.

Toimitusjohtaja kertoo tahtotilan olevan se, että kuitumahdollisuus varmistetaan aivan tonttien kupeeseen.

– Kyllä me se kuitu halutaan varmistaa jakokaappeihin asti.

Sähäkimmän 5G-testiverkon päätelaitteet ovat melkein kiinni mobiilikäyttäjässä. Kuva Oulussa sijaitsevasta laboratoriosta. Testiverkon johtaja Olli Liinamaa kertoi Koillissanomille joulukuussa 2017, että valokuitu tarvitaan käytännössä 5G-verkon päätelaitteille asti.
Sähäkimmän 5G-testiverkon päätelaitteet ovat melkein kiinni mobiilikäyttäjässä. Kuva Oulussa sijaitsevasta laboratoriosta. Testiverkon johtaja Olli Liinamaa kertoi Koillissanomille joulukuussa 2017, että valokuitu tarvitaan käytännössä 5G-verkon päätelaitteille asti.
Kuva: 5G @ CWC

Suomi on jäänyt kansainvälisesti vertailtuna jälkeen tietoverkkojen rakentamisessa. EU:n tavoite on se, että vuonna 2025 kaikkialla tulisi olla 100 megabitin yhteydet, joiden nopeus on mahdollista nostaa 1 gigabittiin.

– 5G-asemien mahdollisten tukiasemat voisivat käytännössä sijaita sähköverkkojen muuntamoiden kohdalla, kertoo sähköverkkojen kaivamiseen maan alle jo toista miljardia euroa käyttänyt Carunan verkkopäällikkö Henrik Suomi.

Valokuidun laittaminen sähköverkon kanssa samaan kaivantoon on Suomen mukaan teknisesti ongelmatonta.

Sähkönjakeluyhtiöillä on pakkotahtinen kiire saada sähkökaapelia maan alle, sillä sähkön toimitukset on lain nojalla saatava säävarmoiksi vuoteen 2028 mennessä. Myös Koillismaalla on käynnissä mittavat investoinnit.

Yksin Kuusamossa Caruna investoi sähköverkkoihin noin 17 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana. Suomi arvioi Carunan investoivan noin 1,5 miljoonan ihmisen alueellaan kymmenessä vuodessa vielä noin 1,5 miljardia euroa.

Sähkönjakeluyhtiö ei kuitenkaan monopoliasemansa takia saa itse ryhtyä omistamaan sähkökaapeleiden viereen laitettua valokuitua.

– Nykyisen toimiluvan puitteissa se ei ole mahdollista, Yli-Kyyny kertoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön vuoteen 2025 yltävän strategian luonnoksessa tosin mainitaan sähkönjakeluyhtiöiden osallistuminen tietoliikenneverkon rakentamiseen yhtenä mahdollisuutena.

– Kuusamossa käynnistetty yhteistyö on parhaiden mallien hakemista myös ministeriön suuntaan, kertoo Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola.

Konkreettista työtä tehdään esimerkiksi Rukajärventien alueella, jossa valokuitua tarjotaan myös kiinteistöille asti.

– On tärkeää, että ihmiset myös ottaisivat tarjotun valokuidun, sanoo kaupunginjohtaja Jouko Manninen.

Carunan toimitusjohtaja Yli-Kyyny kertoo olevansa luottavainen, että valokuitua sähkökaapelin viereen maksavat operaattoritkin vielä löytyvät tulossa oleviin kohteisiin Koillismaalla ja erityisesti yhteistyötä virittävän Kuusamon alueella.

– Olemme aikalailla varmoja, että toimijat löydetään, Suomi sanoo.

Dataliikenteen määrä ja vasteaikojen tarve kasvavat ennennäkemätöntä vauhtia. Koillissanonomien juttu joulukuulta 2017 käsittelee kysymystä ovatko 5G ja valokuitu toisensa poissulkevia vai sittenkin toisiaan tukevia teknologioita.

5G-teknologiaa.
5G-teknologiaa.
Kuva: 5G @ CWC

Kaupungin selvityskohteet vuoden 2018 aikana

Käylä – Oulangan tutkimusaseman väli (muutaman tarvitsijan isot tietoliikennetarpeet, Liikasenvaarantien peruskorjaushanke)

Rukajärventie – Tahkolanranta (vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen alue, sähköverkon saneeraus)

Kuusamon keskusta (vuosina 2019-2020, erit. Ouluntaival ja Kitkantie)

Vuotungintien suunta ja laajempi alue taajamasta itään (viranomaistoiminnot, sähköverkon saneeraus tulossa)

Rukan tapahtuma-alue (suurten väkimäärien kysyntäpiikkien hoitaminen)

Ilmoita asiavirheestä