Metsänomistajat voivat hakea kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) määräaikaista ympäristötukea luontokohteiden kymmenen vuoden suojeluun.
Tänä vuonna ympäristötukivaroja on käytettävissä sopimuksiin noin 4,6 miljoonaa euroa koko maahan. Pohjois-Pohjanmaan osuus tästä on 0,40 miljoonaa euroa. Viime vuonna varoja käytettiin maakunnassa 0,46 miljoonaa euroa.
Jo viime vuonna maakunnassa jäi varojen puutteen vuoksi yhteensä 120 kappaletta metsänomistajilta tullutta ympäristötukihakemusta valmistelematta. Näistä oli Kuusamon vanhoja kymmenvuotisten sopimusten uusimia 40 kappaletta. Käsittelemättä jääneet hakemukset käsitellään ensimmäisinä.
Lisäksi tänä vuonna määräaikainen kymmenen vuoden sopimus tulee täyteen noin sadalla metsänomistajalla pelkästään Kuusamossa.
Kuusamosta hakemuksia on tullut yllättävän paljon, mikä osoittaa, että metsänomistajilla on halua tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen.
Rahaa vain on ikävä kyllä rajallisesti ja sitä on viime vuosina ohjattu entistä enemmän Etelä-Suomen kohteisiin, mikä on pois Pohjois-Suomesta.
Ehtoihin on tullut lisäksi tiukennuksia, mikä koskettaa jälleen eniten pohjoista Suomea. Nimittäin rahoitettavat kohteet ovat lähes yksinomaan puustoisia metsämaan kohteita, joilla kasvun pitää olla niin kovaa, että sellaiseen ei ylletä Pohjois-Suomessa herkästi. Tämä rajaa kohteiden määrä.
Lisäksi valtaosa niin sanotun metsälain 10 pykälän vähäpuustoisista soista ei ole enää lain tarkoittamia luontokohteita eikä ympäristötukea sellaiseen kohteeseen tule.
Kun ehdot tiukkenevat, eikä ennen arvokkaiksi katsottujen luontokohteiden suojelusta saa enää tukea, saattaa helposti käydä niin, että kohde lyödään niin sanotusti lihoiksi eli hakataan. Näin metsänomistaja voi saada puustosta edes jonkinlaista tuloa.
Tämä ei tietenkään ole hyvää kehitystä ja saattaa aiheuttaa ristiriitoja. Voidaan kysyä, miksi ehtoja on haluttu tiukentaa, jos arvokkaita luontokohteita kuitenkin halutaan suojella.