Miksi Torangin koululla ei vieläkään ole kunnon pihaa, kysyivät Alina Säkkinen ja Peetu Vartiainen lukijankirjeessään (KS 6.9.2018). Alina Säkkinen on Torangin koulun edustajiston (kedu) puheenjohtaja ja Peetu Vartiainen sihteeri.
Luottamusoppilaiden kirje on selkosuomea ja napakkaan mittaan kirjoitettu. Siinä kerrotaan, että tyhjästä ja tylsästä koulun pihasta on keskusteltu vuosittain kedussa ja viestiä on viety koulun opettajille. Kirjoituksessa perustellaan, miksi piharemontti on tarpeen. Kirjeen lopetus on toiveikas: ”Onneksi nyt me saamme äänemme edes jotenkin kuulumaan.”
Kaksi viikkoa kirjeen kirjoittajat ovat odottaneet vastausta kysymykseen. Eipä ole kuulunut.
Juhlapuheissa korostetaan lasten ja nuorten osallisuuden tärkeyttä. Jos oikein muistan Torangin koulun vanhempainillan infon, niin yhteiskunnallinen osallistuminen on koulun yhtenä painopistealueena. Vaan minkälaisen kokemuksen osallistumisen merkityksestä me aikuiset lapsillemme annamme, jos emme vaivaudu vastaamaan.
Herätys, poliitikot ja virkamiehet! Ei muutaman rivin kirjeen laatiminen vie kuin vartin kallista työaikaa. Seuraavien lauseiden täydentäminen avaisi asiaa paljon. Puhumattakaan siitä hyvästä mielestä, joka vastauksen saaminen antaa.
”Torangin koulun pihasuunnitelma on tällä hetkellä menossa siinä vaiheessa, että...”
”Seuraavaksi asia etenee...”
”Ratkaisun asiasta tekee valtuusto ja päätös on odotettavissa...”
Muutamaa kappaletta pidemmässä kirjeessä voisi perustella, miksi koulun piha ammottaa tyhjänä hiekkakenttänä vuodesta toiseen. Opinhetki kertoo siitä, että poliitikot tekevät valintoja: he asettavat asioita tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen.
Lapsille voi kertoa, että Kuusamon kaupunki on yhteisillä verovaroilla rakentanut uuden jää-monitoimihallin ja peruskorjannut uimahallin (yhteensä kymmenen miljoonaa). Voi myös kertoa, että Nilonkankaan uusi koulu nielee vähintään saman verran rahaa.
Kaikkea ei saa kerralla, kuten ei kotonakaan saa.
Torangin koulun pihan uusiminen on ollut edustajiston asialistalla siitä saakka, kun alakoululaiset siirtyivät Kirkkokedolta Torankiin lukuvuonna 2014-2015. Mutta isommat asiat ovat ajaneet ohi.
Lähes 70 prosenttia alakoululaisten liikunnasta tapahtuu koti- ja koulupihoilla. Silti koulujen pihoihin on Kuusamossa sijoitettu murto-osa liikuntapaikkarakentamiseen kohdennetuista varoista. Miljoonien eurojen kysymys kuuluu, kohdentuvatko liikuntaan sijoitetut rahat oikein ja tehokkaasti.
Jos nuorten osallisuutta halutaan aidosti edistää, pitää aikuisten kysyä ja kuunnella – joskus jopa vastata kysymyksiin.