Mainos: Koil­lis­sa­no­mien jou­lu­tar­jous diginä tai pai­net­tu­na itselle tai lah­jak­si. Tilaa tästä.

Päih­de­kus­kit ai­heut­ti­vat viiden vuoden aikana 324 kuo­le­maa lii­ken­tees­sä – nel­jän­nek­sel­lä kus­keis­ta se­ka­käyt­töä, ri­kok­sen uu­si­mi­nen yleistä

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.
Kuva: Jussi Leinonen

Päihtyneet kuljettajat aiheuttivat viiden vuoden aikana yhteensä 281 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Menehtyneitä oli yhteensä 324. Yli kolmannes kuolonkolareista on päihdekuskien aiheuttamia, Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa kerrotaan. Tiedot on kerätty vuosina 2015–2019.

Suurin osa eli 73 prosenttia päihtyneistä kuskeista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. 27 prosenttia oli käyttänyt huumeita ja 31 prosenttia ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä.

Sekakäyttöä esiintyi noin joka neljännessä onnettomuudessa. Alkoholia nauttineista 22 prosenttia oli sekakäyttäjiä, kun taas huumekuskeista ja lääkkeitä käyttäneistä kuskeista noin 70 prosenttia oli käyttänyt useampaa kuin yhtä päihdettä.

Rattijuopoista suurin osa eli 78 prosenttia oli voimakkaasti humalassa ja veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea.

Päihtyneenä ajamisen uusiminen oli yleistä. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaneista 36 prosenttia ja huumekuskeista 54 prosenttia oli kärähtänyt ratista ainakin kerran onnettomuutta edeltävien viiden vuoden aikana.

Päihdekuski unohtaa turvavyöt ja nopeusrajoitukset

Lähes puolet kaikista päihdekuskeista ajoi reilua ylinopeutta, eli 30 km/h tai enemmän. Vain noin kolmannes käytti turvavyötä tai asianmukaisesti kiinnitettyä kypärää.

– Päihtyneenä ajamiseen ja kuljettajan päihdeongelmaan pitäisi pystyä puuttumaan riittävän voimakkain keinoin viimeistään ensimmäisestä kiinni jäämisestä, jotta uusimiskierrettä ja pahimmillaan onnettomuuksia ei pääsisi syntymään, sanoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Myös kevyessä liikenteessä päihteet aiheuttivat kuolemia. Seitsemän pyöräilijää ja 21 jalankulkijaa kuoli onnettomuuksissa, joissa osallisena ollut moottoriajoneuvon kuljettaja oli selvin päin. Tämä on noin viidesosa kaikista seuranta-aikana liikenteessä kuolleista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. 94 prosentilla kuolleista veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1,2 promillea, kolmella henkilöllä oli veressään myös muita päihteitä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat korostivat ratkaisuehdotuksissaan alkolukon merkitystä sekä valvonnan tehostamista. Päihdeongelmiin on lautakuntien mukaan suhtauduttava samalla vakavuudella kuin muihinkin ajokuntoa heikentäviin sairauksiin.

– Liikenne ei ole erillinen saareke muusta elämästä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä, arvioi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.