Väite: ”Kun väki vähenee, niin pidot paranee”, saattaa hyvinkin pitää paikkansa esimerkiksi juhlissa, jossa vaikkapa velvollisuuden johdosta juhliin osallistuneet henkilöt poistuvat heti pakollisten seremonioiden jälkeen, ja juhlia jää viettämään porukka joka voi ottaa rennommin pakollisten seremonioiden jälkeen.
Muuttotappiokuntien väestömääriä tarkastella, sanonta ei sen sijaan pidä paikkaansa. Pidot eivät todellakaan parane ainakaan niissä Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa, joissa väestökato runtelee kuntia, nuorten muuttaessa pois, ja syntyvyyden ollessa pientä.
Posio on väestötappiokunta, on ollut sitä jo 1960-luvun lopulta.
Voiko asialle tehdä jotain? Mitä kunnat itse voivat tehdä väestökadon pysäyttämiseksi? Mitä vaikkapa Posiolla voitaisiin tehdä, jotta väestömäärä saataisiin nousuun? Siinäpä hyvä kysymys, johon välttämättä ei löydy viisasten kiveä?
Valitettavasti kaupungistuminen on ollut jo vuosikymmeniä - ei vain Suomessa, vaan koko maailmassa - yleismaailmallinen kehityssuunta.
Kun ihmisillä on vapaus valita asuinpaikkakuntansa ja yrityksillä sijaintinsa, niin yhteiskunnan toimet, vaikkapa verohelpotukset tai syrjäseutulisät, eivät ole riittäviä keinoja muuttamaan nykyistä kehityssuuntaa.
Ne kunnat, jotka itse ovat aktiivisia, ja itse lähtevät ennakkoluulottomasti liikkeelle hakemaan yhteistyökumppaneita niin elinkeinoelämän kuin matkailunkin vilkastuttamiseksi, saattaisivat päästä kasvupolulle?
Posion kunta on jo omilla toimillaan saanut käännettyä ainakin kunnan talouden nousuun ulkoistaessaan soten. Kesän alusta 2016 Posion kunnan sosiaali-ja terveydenhoitopalvelut on tuottanut yksityinen Coronaria-ryhmittymä.
Posion kunnanjohdossa on siis oivallettu, että itse on oltava aktiivinen ja itse on lähdettävä ennakkoluulottomasti liikkeelle hakemaan yhteistyökumppaneita.
Mistä siis uutta vetovoimaa Posiolle? Mistä löytyisivät Posiolle ne yhteistyökumppanit maailmalta, joilla olisi esimerkiksi matkailun toimialalla vankka jalansija asiakasverkostoissa, ja he olisivat valmiita investoimaan Posiolle vaikkapa uuteen hotelliin ja tuomaan omien kanaviensa kautta turisteja Posiolle.
Toki matkailun toimialalla Posiolla on jo otettu harppauksia eteenpäin, mutta ne eivät ole olleet vielä riittäviä verrattuna vaikkapa Sallaan ja Ranuaan, puhumattakaan Kuusamoon. Näillä paikkakunnilla viime vuosina on investoitu matkailun toimialalle hurjasti ja matkailijoiden kävijämäärät ja yöpymiset ovat kyseisillä paikkakunnilla kasvussa.
Sen sijaan Posiolla taajamassa sijaitseva Hotelli Posio on suljettu sitä viimeksi pyörittäneen yrittäjän tehdessä konkurssin. Tämä osaltaan paljastaa sen, ettei matkailijamäärät riittäneet alkuunkaan pitämään hotellia pystyssä. Majoituksen käyttöaste hotellissa oli alhainen, eivätkä remontin tarpeessa olleet hotellin majoitushuoneet kyllä houkutelleetkaan matkailijoita majoittumaan.
Matkailun ja elinkeinoelämän kehittämiseen Posiolla on vain saatava keinolla millä hyvänsä vauhtia, jotta kunta pääsisi kasvupolulle.