Pen­tik­mäel­tä Ki­rin­tö­vaa­raan

Posio nousemassa pyöräilyreittien paikkakuntien joukkoon

Posio nousemassa pyöräilyreittien paikkakuntien joukkoon

Maastopyöräilyn suosio on kovassa kasvussa Pohjois-Suomen tunturikeskuksissa.

Nyt myös Posio haluaa päästä pyöräilyreittien paikkakuntien joukkoon. Kunnan alueelta löytyykin jo hiihtolatupohjia, jotka on merkitty myös maastopyöräilyreiteiksi.

Lähdimme tutustumaan ja testaamaan Pentik-mäen kupeesta hiihtomaan parkkipaikalta Kirintövaaraan johtavan pyöräilyreitin.

Nousimme sähköavusteisten maastopyörien selkään viime viikolla torstaina vähän jälkeen aamuyhdeksän.

Lähtöpaikasta muutamien kymmenien metrien ajamisemme jälkeen, jatkamme matkaa Maaninkavaarantien alikulkukäytävän kautta kohti Kirintövaaraa.

Koillissanomien toimittaja Erkki Ahola ajoi reilun 17 kilometrin mittaisen maastopyörälenkin sähköavusteisella läskipyörällä eli Fatbikellä.
Koillissanomien toimittaja Erkki Ahola ajoi reilun 17 kilometrin mittaisen maastopyörälenkin sähköavusteisella läskipyörällä eli Fatbikellä.
Kuva: Jussi Väätäinen

Monikäyttöreittiä voi siis ajaa myös maastopyörällä, reitin reunaan on päällystetty kivituhkalla noin puolimetriä leveä kaista pyöräilijöille. Reitti on kesäisin lisäksi kävelijöiden ja hölkkääjien käytössä, talvella puolestaan valaistu reitti on hiihtäjien käytössä. Samaa reittiä voi talvisin ajaa niin ikään maastopyörillä.

Kivituhkapäällyste oli kaivinkoneen jäljiltä jäänyt, eikä sitä oltukaan lanalla vedetty. Ajaminen oli hieman epämukavaa epätasaisella alustalla, mutta kuitenkin turvallista. Suosittelemme vetämään kivituhkakaistan lanalla läpi.

Jatkamme reitillä, poljemme menemään, sähköavusteiset pyörät työntävät meitä eteenpäin.

Reitille osuu muutamia lyhyitä nousuja ja laskuja. Pääosin reitti on helposti ajettava.

Katso alla olevalta videolta, miltä kestävöity reitti näyttää.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lähtöpaikasta noin neljän kilometrin päässä on laavu. Laavu on siistissä kunnossa, liiteri on täynnä puita. Tulipaikalla on makkaranpaistamista ja nokipannukahvien keittämistä varten siistissä kunnossa oleva kannellinen paistoritilä. Siisti paikka maastopyöräilijälläkin pitää tauko.

Jatkamme matkaa ja pian olemme Hotelli Kirikeskukseen johtavan Kirintöjärventien läheisyydessä. Pysähdymme reitin varteen. Siihen on pystytetty ulkoliikuntavälineitä, jossa on mahdollisuus kokeilla eri välineillä temppuilua. Kokeilemme muutamia välineitä, nostelemme käsipainotelinettä ja riipumme roikuntatelineellä, teemme vähän venytyksiä ja lihaskuntoharjoitteita. Reilun neljän kilometrin polkemisen jälkeen telineillä temppuilu tekee hyvää selälle.

Taukopaikalla itselleni kaikkein mieluisin teline on nojapuut. Niitä on ihan pakko kokeilla. Mieleeni nimittäin palautui Lapin urheiluopiston opiskeluaika, jolloin oppiaineisiin yhtenä kuului myös telinevoimistelu. Tykkäsin yleensäkin todella paljon telinevoimistelusta ja kaikista suorituspaikoista rekkiä lukuun ottamatta, joka ei ollut minun juttuni.

Reilun neljän kilometrin polkemisen jälkeen telineillä temppuilu tekee hyvää selälle. Toimittaja intoutui esittelemään taitojaan nojapuilla.
Reilun neljän kilometrin polkemisen jälkeen telineillä temppuilu tekee hyvää selälle. Toimittaja intoutui esittelemään taitojaan nojapuilla.
Kuva: Jussi Väätäinen

Nojapuut olivat minulle siis kaikkein mieluisimmat ja pidin opistossa niistä telinekohtaiset opetustunnit. No, pitihän se nyt kokeilla paria liikettä aikoinaan opettelemastani sarjasta.

Hyppäämme pyörien selkään ja lähdimme jatkamaan matkaa. Koukkasimme varsinaiselta reitiltä, ja ajoimme Hotelli Kirikeskuksen pihaan. Paikalta juuri lähdössä ollut henkilökuntaan kuulunut henkilö sanoi paikan olevan nyt kiinni, ja hotelli-ravintola avautuu vasta joulun lähellä. Ajatuksenamme oli pistää pyörät parkkiin pihalle, ja juoda paikassa aamukahvit. Se ei tällä kertaa onnistunutkaan.

Jatkoimme matkaamme ja koukkasimme uudelleen varsinaiselta reitiltä Kirintövaaran iglujen luo ja siitä takaisin parin sadan metrin päässä Kirintöjärven rannalla sijaitsevalle laavulle. Totean paikan olevan upean ja maastopyöräilijöille myös rauhallisen istahtaa, vaikka tulille ja nauttimaan kauniista vesimaisemasta. Liiteri on täynnä puita, kyllä kelpaa retkeilijöiden saapua laavulle tulientekoon.

Tämä laavu on puolimatkassa Pentikmäeltä Kirintävaaraan johtavan reitin varrella. Tällä sekä Kirintöjärven rannalla olevalla laavulla oli puuhuolto kunnossa ja muutenkin siistiä.
Tämä laavu on puolimatkassa Pentikmäeltä Kirintävaaraan johtavan reitin varrella. Tällä sekä Kirintöjärven rannalla olevalla laavulla oli puuhuolto kunnossa ja muutenkin siistiä.
Kuva: Jussi Väätäinen

Palasimme takaisin reitille ja lähdimme nousemaan Kirintövaaraan, yhä korkeammalle merenpinnasta johtavalle reitille. Reitti on tehty hiihtoladun pohjalle, ja pyöräily siinä onnistuu hyvin, vaikka Kirintövaaran ympyräreitille ei olekaan laitettu kivituhkakaistaa.

Kirintövaaran kiertävälllä reitillä ei ole kestävointiä. Matkan varrelle osuu vastapäivään kiertäessä yksi isompi nousu, joka on helppo selättää sähköavusteisella maastopyörällä.
Kirintövaaran kiertävälllä reitillä ei ole kestävointiä. Matkan varrelle osuu vastapäivään kiertäessä yksi isompi nousu, joka on helppo selättää sähköavusteisella maastopyörällä.
Kuva: Jussi Väätäinen

Pysähdymme reitin varteen. On ihan hiljaista, kuulemme ainoastaan, kuinka tuuli humisee ja pikkuisen liikuttaa puiden oksia. Lämpötila on plussalla 5–6 astetta.

Usvainen aamupäivä tekee metsästä mystisen. Pyöräilyreitin varrella olemme kuin jossakin satumetsässä, aidossa ja alkuperäisessä, vähintään satavuotias metsä ympärillämme.

Tällä kertaa usvainen sää estää upean näkymän Kitkajärvelle.

Naavaa täynnä olevat puiden oksat ovat merkki siitä, että ilma on puhdasta. Totean, että olemme nyt varmaankin paikassa, jossa hengitämme maailman puhtainta ilmaa.

Suorastaan nuuhkin ilmaa, vedän sitä sieraimeni täyteen ja hengitän suun kautta ulos. Teen saman vielä toisen kerran uudelleen.

Unohdan hetkeksi, että olemme töissä, ja sen että tämä aamupäivä on minun ja kuvaajamme työpäivän työympäristöä.

Jatkamme reitillä, välille osuu vajaat sata metriä pitkä, todella jyrkkä ylämäki. Laitan pyörääni lisää automaattista työntöä, pian olemme rinteen päällä.

Pitkien pyöräilyreittien yhteydessä voisi olla retkeilijöille käytössä kompostivessoja, joita ei siis nyt ole. Se on kyllä selvästikin puute.

Ja kun Hotelli Kirikeskuskaan ei ole nyt avoinna, niin sielläkään ei voi käydä vessassa. Lähimmän yleisövessan totean olevan pysähtymältämme paikalta Kirintövaarassa monen kilometrin päässä Lomakeskus Himmerkissä.

Opasteita on reitin varrella hyvin, eikä eksymisen vaaraa ole, reitin noudattaessa hiihtoladun pohjaa.
Opasteita on reitin varrella hyvin, eikä eksymisen vaaraa ole, reitin noudattaessa hiihtoladun pohjaa.
Kuva: Jussi Väätäinen

Pyöräilyreitti ei vie Kirintövaaran korkeimmalle kohdalle, jonka huippu merenpinnasta kohoaa 390 metriin. Polkaisemallamme reitillä käymme merenpinnasta noin reilun 300 metrin korkeudella. Jos siis sää olisi ollut selkeä, olisimme voineet ihailla Euroopan suurimmaksi lähteeksi luonnehdittua Kitkajärveä.

Kirintövaarassa ylitämme vaaraan johtavan maantien. Tästä kohdasta lähtöpaikalle on matkaa vielä 7,5 kilometriä.

Ainoastaan yksi kohta lähellä Kirintövaaran hiihtokeskuksen parkkipaikkaa on hieman kosteampi, mutta senkin voi kiertää asfalttitietä pitkin.
Ainoastaan yksi kohta lähellä Kirintövaaran hiihtokeskuksen parkkipaikkaa on hieman kosteampi, mutta senkin voi kiertää asfalttitietä pitkin.
Kuva: Jussi Väätäinen

Lähdemme laskeutumaan Kirintövaarasta alas, ilmansuunnassa pohjoista kohti, pitkän alamäen, jonka alaosa yllättää: muutamia kymmeniä metriä pitkä, pehmeä ja märkä osuus pysäyttää kovan vauhdin, joudun ottamaan tukea maasta ja samalla kumikenkäni haukkaa vettä saappaaseen. Totean, että tämä kohta tarvitsisi ehdottomasti sepeliä paksun kerroksen, jotta paikkaan pystyy turvallisesti maastopyörällä ajamaan ja sen ylittämään.

Totesin alamäkeä alas huristellessani vauhdin kiihtyneen 50 kilometriin tunnissa ja eteen tulleen pehmeän kohdan pysäyttäneen vauhdin kuin seinään. Onneksi selvisin säikähdyksellä.

Reilun 17 kilometrin mittaisen reitin kiertämiseen sähköpyörillä, kuvaustaukoineen meni hieman päälle kaksi tuntia.
Reilun 17 kilometrin mittaisen reitin kiertämiseen sähköpyörillä, kuvaustaukoineen meni hieman päälle kaksi tuntia.
Kuva: Jussi Väätäinen

Pian saavumme takaisin Kirintöjärventielle, samaan kohtaan, johon olimme tullessa saapuneet, ja josta ajoimme siis Kirintövaaran ympärysreitin ympäri.

Jatkamme paluureittiä, pysähdymme pienelle tauolle laavulle. Lähtöpaikalle laavulta on matkaa vielä neljä kilometriä.

Hiihtomaan parkkipaikalle takaisin saavuttuamme, kilometrimittari näyttää, että ajomatkaa kertyi yhteensä 17,7 kilometriä. Viivyimme matkalla kaksi tuntia, seitsemän minuuttia.

Posiolle yli 800 kilometriä pitkä retkeilyreitistö
Erkki Ahola

Posiolla on parhaillaan käynnissä hanke, jossa rakennetaan digitaalisesti opastetuista reiteistä koostuva, yhdysreitteineen yli 800 kilometriä pitkä bikepacking-retkeilyreitistö.

– Hankkeessa ei siis rakenneta varsinaiseen maastopyöräilyyn reittejä vaan reitit soveltuvat gravel-bikebacking  -pyöräilyyn. Kulkuvälineinä ovat siis gravel-pyörä, joka on suunniteltu hiekkatielle ja helpoille poluille. Bikepacking on polkupyöräretkeilyä erilaisilla alustoilla, asfaltilta metsäteille ja metsäteiltä poluille, Posion matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Turo Murtovaara kertoo.

– Reitit kulkevat pääosin pitkin olemassa olevia pieniä teitä, metsäteitä, metsäuria ja polkuja, Murtovaara jatkaa.

Reitistöltä on yhteydet niin Ranuan kuin Kuusamonkin suuntaan, sekä lisäksi yhteydet Arctic By Cycle -reitistölle Kemijärven ja Kemijärven rautatieaseman suuntaan. Reitin varrella on kunnan, Metsähallituksen ja yhteismetsän ylläpitämiä taukopaikkoja sekä yritysten toimitiloja kuten kahviloita ja ravintoloita.

Posion hanke jatkuu ensi vuoden loppuun asti.

– Maastopyöräreittien teko umpimetsään on erittäin kallista, eikä siihen pienellä paikkakunnalla ole varoja. Mutta Posiolla on monin paikoin valmista polkureitistöä, joista saa hyviä reittipätkiä. Suurin ongelma niissä on lähinnä vanhojen siltojen rapistuminen ja maanomistajien suhtautuminen reitteihin,  Murtovaara kertoo.

– Tällä hetkellä siis satsaamme ensisijaisesti gravel-pyöräilyn kehittämiseen, mutta tulevaisuudessa maastopyöräilyreititkin voivat tulla kysymykseen, Murtovaara sanoo.

KS Fakta

Posion merkityt reitit

Hirsiniemen retkeilyreitti 16 kilometriä.

Pentik-mäki–Kirintövaara -reitti edestakaisin 16 kilometriä.

Pentikmäki–Kirintövaara–Himmerki–Soukkavaara–Pentikmäki 27 kilometriä.

Lisäksi Korouoman reitti Lapiosalmelta ainakin Kaivoslammelle asti on maastopyöräilyyn sopiva reitti.

Talvella on käytössä Riisitunturin erämaareitti 20 kilometriä sekä Kirintövaaran monitoimireitti 5 kilometriä.

Ilmoita asiavirheestä