Po­siol­ta pin­nal­le –  RoKin 18-vuo­tias puo­lus­ta­ja Emmi Mou­ru­jär­vi tähtää nais­jää­kie­kon hui­pul­le

Emmi Mourujärvi puolusti RoKin naisissa Vaasan Sportia vastaan 11. päivä syyskuuta. Ensi lauantaina vastassa on Kärpät.

Kuva: Jussi Leinonen

– Kyllä tämä on määrätietoisen, tavoitteellisen ja kovan työn tulosta, nuori nainen toteaa päättäväisesti Lappi-areenan katsomossa.

Emmi Mourujärvellä on ikää vasta 18 vuotta, mutta hän pelaa jo neljättä kauttaan Rovaniemen Kiekon (RoKi) naisten joukkueessa, on joukkueensa kapteeni ja tavoittelee tosissaan paikkaa Naisleijoniin parin vuoden sisällä.

Mourujärven tie liigapelaajiksi ei ole se tavallisin.

– Aloitin jääkiekon 12-vuotiaana Posion Pyrinnön poikien joukkueessa, hän kertoo nauraen.

– Olihan se melko kovaa touhua.

Peruskoulun yhdeksännellä luokalla Mourujärvi siirtyi RoKin riveihin, vaikka asui ja kävi koulua Posiolla.

– Kuskaaminen harjoituksiin ja peleihin Posiolta Rovaniemelle vaati vanhemmiltani paljon, hän kiittelee ja jättää mainitsematta, kuinka reissaaminen vaati paljon myös ysiluokkalaiselta teiniltä. Samanikäisten joukkuekavereiden vanhemmat ajoivat lapsensa korkeintaan muutaman kilometrin päästä Areenalle.

– Motivaatiota ei edes tarvinnut hakea. Tykkäsin pelata, oli vain todella kivaa ja halusin kehittyä huippupelaajaksi, pakki muistelee.

Arvostusta tarvitaan

Peruskoulun jälkeen Mourujärvi muutti omilleen Rovaniemelle ja aloitti Ounasvaaran urheilulukion.

– Olihan siinä opettelemista, vaikka koenkin olleeni varsin itsenäinen. Kaupassakäynti, ruuanlaitto, pyykinpesu, siivous ja yleensä kodista huolehtiminen kovan treenaamisen ja opiskelun ohella – aluksi se oli sopeutumista. Nyt se palkitsee, kun kaikki on rutiinia.

Nuoresta iästään huolimatta Emmi Mourujärvi valittiin RoKin kapteeniksi. Alkava kausi on hänelle jo neljäs joukkueessa.

Kuva: RoKi

Kiekkoilijan viikko on tiivis – koulun lisäksi tiistaista torstaihin on aamu- ja iltatreenit oheisharjoituksineen ja viikonloppuisin pelataan – usein kaksikin peliä.

Minkälainen jääkiekkoilija Posion Pyrinnön kasvatti on?

– Koen olevani ennen kaikkea joukkuepelaaja, joka pelaa joukkueelle. Puolustajana lähestyn peliä luonnollisesti oman pään kautta. Minun tehtävänäni on pitää maali puhtaana, vasen käsi alhaalla pelaava pakki kertoo.

RoKin joukkue on nuori ja nälkäinen – ryhmästä löytyy vain muutama yli kolmekymppinen pelaaja. Nuoresta iästään huolimatta Mourujärvi valittiin koko porukan kapteeniksi. Pelipaidan rinnuksessa komeilee C.

– Tuntuihan se oudolta, kun joukkueessa on paljon minua vanhempia ja kokeneempia pelaajia. Pian kuitenkin ymmärsin valinnan olevan valtava luottamuksen osoitus joukkueelta, ja voin olla itsestäni ylpeä.

Mourujärvi on ollut mukana nuorten maajoukkueleirityksissä. Naisten jääkiekossa junnujoukkueet loppuvat jo U18-ikäluokkaan, ja Mourujärven tavoitteena on parin vuoden sisällä nousta maajoukkueeseen – Naisleijoniin.

– Tavoitteenani on arvokilpailut ja pelaaminen ulkomailla ammattilaisena. Uskon sellaisen sarjan syntyvän vielä urani aikana.

Naisjääkiekon arvostus onkin jatkuvasti urheiluväen kahvipöytäkeskustelujen aiheena.

– Onhan arvostus kasvanut viime vuosina, mutta kyllä siinä paljon parantamisen varaa vielä on. Maajoukkue on MM- ja olympiakisoissa aina mitalisuosikki, joten esimerkiksi median kiinnostuksen toivoisi olevan suurempaa. Toivoisin uusia tyttöjä lajin pariin ja yleisöä enemmän seuraaman naisten liigaotteluita.

Bussimatkat hitsaavat yhteen

RoKin kausi on lähtenyt loistavasti liikkeelle ja kahden voitetun ottelun jälkeen napapiiriläiset keikkuivat sarjan piikkipaikalla. Valitettavasti koronakaranteenit ovat siirtäneet pelejä ja ottelumäärät joukkueilla ovat epätasaisia.

– Meidän tavoitteenamme on päästä ylempään loppusarjaan ja sitten ”pleijareissa” mahdollisimman pitkälle. Tietysti myös pelin pitää kehittyä koko ajan.

Emmi nostaa yleisön erityisesti seurattavaksi muutaman joukkuekaverinsa.

– Maalivahti Janita Haapasaari on uskomattoman varmaotteinen veskari, ja Jenna Pirttijärven tehot auttavat meidät pitkälle. Lisäksi esimerkiksi Viivi Iso-Kouvola on kehittynyt hurjasti.

Kausi on vasta alussa ja edessä on loputtoman pitkiä bussimatkoja etelän pelireissuille.

– Ei pitkät matkat minua haittaa. Me pelaamme korttia, jutellaan ja koen, että matkustaminen on ryhmäyttänyt meitä entisestään ja tehnyt meistä entistä tiiviimmän joukkueen, Mourujärvi hymyilee.