Reino Rinne veti Koil­lis­maan rajat - Nyt kukaan ei enää tiedä, mitkä kunnat siihen kuu­lu­vat

Koillismaan käsite sisältää kaksi, kolme, neljä tai viisi kuntaa, puhujasta riippuen.

Kuva: Mikko Halvari

– Se on hieman yllättävä tulos. Kyllä lasken ehdottomasti Posion alueeseen mukaan, koska se on vanhaa Kuusamoa. Ja jos lähdetään vielä oikein pidemmälle menemään maantieteellisiä määritelmiä ja ajatellaan ilmaston osalta, on Posio samaa aluetta, ihmettelee Koillissanomien entinen päätoimittaja Seppo Salminen kyselyn tämänhetkistä tulosta.

Salminen itse määrittelisi Koillismaan samoin kuten käsitteen luoja, Koillissanomien perustaja Reino Rinne sen määritteli lehteä luodessaan vuonna 1950.

– Reino ajatteli sen aikoinaan niin, että se on Kuusamo, Posio, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Käsittääkseni Reino laski siihen myös hieman Etelä-Sallaa, Salminen huomauttaa.

Yleiseen tietoisuuteen Koillismaa tuli Reino Rinteen yhdessä taivalkoskelaisen kirjailija Kalle Päätalon kanssa tekemän Koillismaa kuvina -kirjan myötä. Teos julkaistiin 1964. Myöhemmin Rinne julkaisi myös Koillismaan Kuusamo -kirjan vuonna 1973.

Posiolainen historioitsija ja Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola muistuttaa, että määritelmä on häilyvä, koska asiasta ei ole tehty mitään virallista päätöstä.

– Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi on ihan vakiintunut käsitys ja monesti Posiokin luetaan. Posiossa on toki se, että se on kuulunut Lapin lääniin ja käsitetty osaksi Lappia, mutta nythän Lapin lääniä ei enää ole. Posio on kuitenkin kulttuuriltaan ihan samanlainen pitäjä kuin nämä muutkin, pohtii Vahtola.

Kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia on sitä mieltä, että Koillismaa muotoutuu edelleen näin kuten Reino Rinne sen aikoinaan päätti. Puolestaan vain kuusi prosenttia katsoo Koillismaaksi lehden nykyisin levikkialueen.

Rinne halusi alueen käyttöön lyhyen, ytimekkään sanan lehden levikkialueelle, näin muistelee määritelmästä muun muassa itsensä Reino Rinteen kanssa keskustellut Seppo Ervasti. Kuusamolainen historioitsija Ervasti kertoo, että Posio kuului Rinteen mielestä ehdottomasti alueeseen.

– Reino Rinne perusteli sitä muistaakseni siten, että se on koillinen osa vanhaa Pohjois-Suomea, Ervasti kertoo.

– Hän nimenomaan korosti, että tämä ei ole mikään koillinen osa Pohjanmaata vaan suurin piirtein koillinen osa Suomea, Ervasti jatkaa.

Ervasti kertoo, että hän itse koki aikoinaan myös Sallan kuuluvan Koillismaahan. Kyselyymme vastannaista 34 prosenttia on samaa mieltä ja niputtaisi Sallan, Posion, Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven Koillismaaksi. Kyselyssämme ei ollut vaihtoehtoa, jossa Ranua luetaan mukaan Koillismaahan.

– On erittäin harvinaista, että Salla ja Ranua luetaan mukaan Koillismaahan. Onhan Salla Koillismaan suunnalla, jos asiaa katsoo Emä-Suomen suunnalta, mutta Ranua menee jo aika kauas, Vahtola huomauttaa.

1960-luvulla Rinteen lanseeraama Koillismaa-määritelmä aiheutti kiivastakin sananvaihtoa. Aikakauden lehdistä huomaa, miten etenkin J. Juhani Kortesalmi kävi Rinteen kanssa asiasta keskustelua lehden sivuilla.

– J. Juhani Kortesalmi piti sitä silloin aikanaan vääränä määritelmä. Hän katsoi, että olisi pitänyt käyttää Koillis-Pohjanmaa -nimitystä, koska tämä on nimenomaan koillinen osa Pohjanmaata, Ervasti muistelee.

Ervasti kertoo, että sanasodassa kumpikaan miehistä ei perääntynyt senttiäkään kannastaan.

– Rinne sanoi nimenomaan minulle, että hän ei tätä termiä tule muuttamaan, vaikka millainen herra mitä sanoisi, Ervasti muistelee.

Usein kuulee Koillismaata häivytettävän Pohjois-Pohjanmaahan, joskus jopa Kainuuseen. Maakunnallisesti alue toki luetaan Pohjois-Pohjanmaahan, eikä nimityksen käyttäminen ole virhe. Sen sijaan Kainuuseen alueen liittäminen on Salmisen mukaan kardinaalivirhe.

– Kyllä korjaan aina, että älkää puhuko varsinkaan Kainuusta. Koska siinä on taas niin selkeä henkinenkin raja Suomussalmen ja Kuusamon välillä.

Raja on Salmisen mukaan niin poliittinen kuin hengellinenkin.

Koillismaan sisällä on kuntarajoista huolimatta vallinnut aina sama poliittinen ja hengellinen yhteisymmärrys, vaikkakin muista kunnista on saatettu katsoa Kuusamoa kohti hieman kateellisina.

– Onhan se vähän ollut kissanhännänvetoa Kuusamon ja Taivalkosken välillä. Kuusamohan on kaikkein vaurain ja rikkain ollut näistä alueista, pohjautuisiko se jollain lailla siihen, että nämä muut ovat sitten köyhempiä, pohtii Vahtola.

Seppo Salminen muistelee, että Taivalkoskella ja Posiolla "yrmyiltiin", oltiin kateellisia Kuusamon suuntaan. Puhuttiin, että ”ne on niitä Kuusamon ylpeitä”.

– Aivan perätön juttu, naurahtaa Salminen.