Posion kunnasta eläkkeelle lähivuosina siirtyvien työntekijöiden tilalle uusien rekrytoinnista tulee kova haaste, äitiys-ja vanhempainvapaalle jäänyttä kunnanjohtaja Heli Knutarsia sijaistava Eija Ahola sanoi esitellessään ensi vuoden talousarvion kunnanvaltuuston kokouksessa perjantaina.
Vuosien 2018-2022 aikana Posio kunnan nykyisestä henkilöstöstä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän noin 59 työntekijää.
Eläköityminen aiheuttaa rekrytointihaasteita etenkin opetus-, lomitus-, siivous- ja ravitsemusalan henkilöstön osalta. Sama tilanne on monessa muussakin kunnassa.
Posion kunnassa halutaankin satsata hyvään henkilöstöpolitiikkaan, sillä kunta joutuu kilpailemaan ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saannista eläkkeelle siirtyvien tilalle.
– Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä pyritään saamaan pienemmäksi. Tavoitteena on, että se saataisiin keskimäärin 14 kalenteripäivään työntekijää kohden. Vuonna 2017 se oli vielä 21 kalenteripäivää. Joidenkin pitkät poissaolot nostivat keskiarvoa, Ahola sanoi.
Kunnan taloutta keskeisimmin kuvaavat tunnusluvut näyttävät Posion osalta terveen kuntatalouden merkkejä, lukuun ottamatta kuntakonsernin velkaantumista, joka painaa kokonaisvelkamäärällä mitattuna Posion kriisikuntien joukkoon.
– Kunnan talouden tilaa keskeisimmin kuvaava käyttökate ensi vuonna on 1,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on 55 000 euroa. Ylijäämää kertyy 189 000 euroa. Kunnalla ei ole kattamatonta alijäämää, Ahola luetteli.
Posion ensi vuoden reilun 35 miljoonan euron budjetista suurimman osan, eli 72 prosenttia kahmaisee hyvinvointilautakunta.
Posion taloudessa otettiin ratkaiseva käänne parempaan kesän 2016 alussa, jolloin kunta ulkoisti sosiaali-ja terveydenhoitopalvelut Coronaria-ryhmittymälle. Hinta on 17,5 miljoonaa euroa kolmena ensimmäisenä vuotena, jonka jälkeen neljäntenä vuotena on 2 prosentin korotus ja viidentenä vuotena hinta on sidottu indeksiin.
Posion kunnalla – ilman konsernilainoja – on velkaa ensi vuoden lopussa 12,9 miljoonaa eli 3 963 euroa asukasta kohden. Konsernilainojen kanssa velkaa asukasta kohden on 5 445 euroa. Kriisikuntakriteeri täyttyy silloin kun maan keskimääräinen lainakanta kunnassa ylittyy vähintään 50 prosentilla. Vuonna 2017 keskimääräinen lainakanta oli 2 921 euroa asukasta kohden.
– Posiolla asukasmäärän vähentyminen on vaikuttanut niin, että lainakanta asukasta kohden on noussut, Eija Ahola sanoi.
Posion väkiluku lokakuun lopun tilaston mukaan on 3 255 henkeä.
– Kunta varautuu ensi vuonna ottamaan uutta lainaa miljoona euroa, jolla rahoitetaan Taika-Asuntojen puuhaamaa mahdollista rivitalon rakentamista.
– Velan määrä ei kuitenkaan kasva, koska olemassa olevia lainoja lyhennetään 1,2 miljoonaa, Ahola selvitti.
Aivan rahaton Posion kunta ei ole. Kunnan sijoitusten hankinta-arvo on noin 5,4 miljoonaa euroa, ja markkina-arvo 5,7 miljoonaa euroa.
Posion kunnan investoinnit ja kalustohankinnat jäävät ensi vuonna noin miljoonaan euroon.
Suurin investointi on uuden kuntosalin rakentaminen jäähallin pohjoispäätyyn hallin jatkoksi. Kuntosalin kustannusarvio laitteineen on noin 250 000 euroa.
Investointiohjelman mukaan kunnan iso tori peruskunnostetaan ensi kesänä. Ohjelmaan sisältyy myös koulukeskuksen asuntolan korjaaminen. Muutostyöt on tarkoitus aloittaa asuntolan alakerrasta, ja jatkaa korjaamista yläkerran osalta vuonna 2020. Koulukeskukseen hankitaan valvontajärjestelmä kameroineen.
– Ilahduttavaa on, että köyhä kunta pystyy nyt investoimaankin. Saadaan uusi kuntosali, ja tori kunnostetaan, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Maaninka sanoi. Valtuustoryhmien edustajista ainoastaan Maaninka lyhyesti kommentoi ensi vuoden budjettia todeten, että kunnanjohtaja esitteli sen niin hyvin, ettei siihen ole hänellä lisättävää.
