Tuomio: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­li­ja va­hin­gon­kor­vauk­seen van­has­ta suun­nit­te­lu-ura­kas­taan

Joko luit: Pal­lo-Kar­hu­jen edustus aloit­taa jo pian val­mis­tau­tu­mi­sen ensi kauteen – Kai Puonti jatkaa pää­val­men­ta­ja­na

Toimittajalta: Onko di­gi­ta­li­saa­tio hyvä vai huono asia?

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Ruis­lei­pä murs­kaää­nin kan­sal­lis­ruuak­si – us­kol­li­set ti­laa­vat sitä Sal­las­ta jopa pos­tis­sa

Sallan Kursulaista ruisleipää uunituoreena. Arkistokuva.
Sallan Kursulaista ruisleipää uunituoreena. Arkistokuva.
Kuva: MIKKO HALVARI

Suomalaiset ovat äänestäneet murskalukemin ruisleivän satavuotiaan maansa kansallisruuaksi. Asia ei tullut yllätyksenä ruisleipää Taivalkoskella leipovalle Veikko Lesoselle eikä sallalaiselle kollegalle Pekka Vuonnalalle.

– Ruistahan ne suomalaiset syöpi ja ovat ikänsä syöneet. Sehän se meillä on pääraaka-aine, Taivalkosken leipomon Lesonen turisee.

Vuonnalan mukaan ruisleivän asema suomalaisessa ruokapöydässä on itsestään selvä.

– Se on kuulunut suomalaiseen perusravintoon siitä lähtien kun nauriista luovuttiin. Erilaisia trendejä ja humpuukiakin on tullut väliin, mutta ruisleipä pysyy.

Molemmat syövät ruisleipää päivittäin.

– Voita ja sitten jotain juustoa siihen, milloin jotain lihaa. Jos hiivaleipää syön, niin palan, kaksi joskus. Muuten se on ruisleipää, sanoo Lesonen.

Sallassa Kursulaista tummaa ruisreikäleipää tekevän Vuonnalan mukaan paras leivän päällä on kylmäsavuporo ja juusto.

– Salaneuvos tai joku vastaava. Ja rasvainen maito vielä siihen.

Kursulaisen ja Taivalkosken Kallen reppuleivän ja Varrasleivän menekki on tasainen ja vahva. Lesonen sanoo että kysyntää olisi enemmänkin kuin Taivalkoskella pystytään tekemään. Myös Vuonnala valittelee vaikeaa logistiikkaa.

– Kun täällä periferiassa ollaan ja logistiikka on mitä on, Kursulainen ei joka päivä kaikkia ystäviään voi saavuttaa. Uskollisimmat asiakkaat tilaavat sitä jopa postissa, vaikka lähetyskulut ovat enemmän kuin leivän arvo.

– Minulla on Kalle Päätalolta kirjalliset luvat olemassa, että saan hänen nimiään käyttää. Kirjailijamestari tykkäsi kovasti ruisleivästä, Lesonen sanoo.

Ruisleipä on erityisen suomalainen juttu. Ulkomaalaisille tumma leipä on jo väriltään ihmetyksen aihe.

– Ensin he ihmettelevät väriä, sitten hapanta makua. Mutta olenpa tavannut sellaisiakin, jotka ovat ihastuneet, Vuonnala kertoo.

Äänestyksen järjestivät ELO-säätiö yhdessä MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa. Viime syksynä kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista.

Ruisleipä voitti lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla.

Miten sinä nautit ruisleipäsi? Kerro meille: toimitus@koillissanomat.fi tai kommentoi juttua Facebook-tunnuksilla.