Rukan hiih­to­lo­ma­lai­set tuut­taa­vat yli mil­joo­na litraa jä­te­vet­tä joka päivä – nämä kaksi päivää ovat jopa edellä

Leila Rosenqvist, Kari Siikaluoma ja Anneli Siikaluoma kiittelivät Esko Jumiskoa (2. vas) perusteellisesta opastuksesta Rukan jätevedenpuhdistamolla.
Leila Rosenqvist, Kari Siikaluoma ja Anneli Siikaluoma kiittelivät Esko Jumiskoa (2. vas) perusteellisesta opastuksesta Rukan jätevedenpuhdistamolla.
Kuva: Mikko Halvari

Uudenvuoden aatto ja pitkäperjantai ovat päiviä, jolloin Rukan uudenkarhea jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan eniten sitä itseään läheisestä matkailukeskuksesta.

– Silloin tulee hyöky. Pitkänäperjantaina iltapäivällä neljän jälkeen Rukalla vedetään jokaista vessaa ja käydään suihkuissa, hahmotteli Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan Kimmo Viinikka uuteen putsariin tutustuneelle aikuiskoulutuskeskuksen ryhmälle.

Iso vesimäärä otetaan vastaan tasausaltaassa ja näin tasoitetaan virtaamaa itse prosessiin.

Esimerkiksi jouluaattona jätevesimäärä on noin puolet uudesta vuodesta. Nyt hiihtolomilla Rukalla eletään vilkasta aikaa. Silti puhdistamon toiminta on kaukana maksimikapasiteetista. Huippuaikaan jätevettä tulee 150 kuutiota tunnissa ja parhaina päivinä 2000 kuutiota vuorokaudessa.

– Nyt määrä on suurin piirtein 1200 kuutiota vuorokaudessa, Viinikka kertoi.

Yksi kuutiometri on tuhat litraa eli Rukan hiihtolomalaiset huuhtovat jätevettä 1,2 miljoonaa litraa päivässä. Puhdistamo on mitoitettu huippumäärille ja kasvunvaraakin on reilusti.

Putsarin avoimiin oviin tutustuneita kiinnosti monipuolinen teknologia, jota laitos kätkee sisäänsä. Laitos on todellisuudessa ollut toiminnassa jo lokakuun alusta lähtien.

Viinikalta kyseltiin jäteveden kulkureiteistä ja siitä, miten puhdistaminen tapahtuu.

Tietenkin myös ympäristövaikutukset kiinnostivat. Puhetta vaikutuksista Kitkan Kesälahden tilaan on ollut paljon. Puhdistettu jätevesi päätyy järveen.

Siitä kysyi myös Rönnynrannalla asuva Leila Rosenqvist. Rosenqvist tivasi evolaisilta typen ja fosforin keräyksestä ja jatkokäsittelystä, sekä siitä, miten Kitkajärven tilaa jatkossa seurataan.

– Olen ollut huolissani Kesälahdesta. Tämä avoimien ovien tilaisuus kyllä poisti sen huolen. Ei sinne tule mitään kiinteää ainetta. Täytyyhän uuden laitoksen näkyä Kitkajärven tilassa, hän vakuuttui.

Rosenqvist piti putsaria tärkeänä myös Rukan asiakkaiden kannalta.

– Tietävätpähän sitten, että eivät ole niitä saastuttajia. Avoimuus ja tällainen keskustelu on hienoa.

Kantokylästä Rukalle 2011 muuttaneet Kari ja Anneli Siikaluoma olivat kiinnostuneita siitä, minne heidän käyttämänsä vesi päätyy.

– On hyvä juttu, että keskustan ja Rukan jätevedet puhdistetaan erikseen. Jos jotain kasvua tapahtuu, niin Rukallahan se tapahtuu. Tämän laitoksen kapasiteetissa on kuulemma kasvun varaa ja se toimii ainakin seuraavat 30 vuotta. Jumiskon Esko osasi oikein hyvin kertoa laitoksen toiminnasta, Siikaluomat kiittelivät.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä