Suurpetokeskus: Eläimet siir­ret­tä­vä toisiin eläin­tar­hoi­hin tai lo­pe­tet­ta­va 31.10 men­nes­sä

Toimittajalta: Bud­je­tin teko voi ah­dis­taa, mutta minulle se toi mie­len­rau­han

Öljy tuoksuu vieläkin: Park­ki­pai­kan alta nos­tet­tu 3500 tonnia saas­tu­nut­ta maata

Mainos: Paikallista tietoa ja ymmärrystä – tutustu Koillissanomiin 1 kk 1 €

Kolumni

San­ka­ri­ta­ri­na Lapista

Francois-Auguste Biard: Orléansin herttua saamelaiskodassa 1841, öljy kankaalle 131x163 cm. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles. Francois-Auguste Biard: Orléansin herttua laskee Åijänpaikan kosken Muonionjoessa 1841. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.
Francois-Auguste Biard: Orléansin herttua saamelaiskodassa 1841, öljy kankaalle 131x163 cm. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.
Francois-Auguste Biard: Orléansin herttua saamelaiskodassa 1841, öljy kankaalle 131x163 cm. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.
Kuva: Korundi

Vihan, rakkauden ja sankaruuden pyhä kolmiliitto, pohdiskelin mielessäni vieraillessani Rovaniemen taidemuseossa Korundissa. Olin tutustumassa ranskalaisen maalarin, 1800-luvulla eläneen Fracois-Auguste Biardin näyttelyyn, joka muodostaa keskeisen attraktion museon tämänhetkisessä näyttelykokonaisuudessa.

Museon muut näyttelyt ovat Korundin pysyvästä Jenny ja Antti Wihurin kokoelmasta muodostettu suomalaisen nykytaiteen esittely Kohti uutta rytmiä sekä Ateneumista satavuotiaan Suomen juhlanäyttelyksi hankittu kooste Suomen taiteen tarina.

Biard-näyttelyssä pääosassa on Ranskan suurta vallankumousta pakoon lähtenyt parikymppinen Orléansin herttua, joka oli kärkinimiä Ranskan kruununperimysjärjestyksessä vuonna 1795 useiden kuningassuvun jäsenten jo menetettyä päänsä jakobiiniterrorissa.. Pakolaisesta tulikin sitten 1830 Ranskan kuningas, hallitsijanimellä Ludvig Filip, joka hallitsi maata 1848 saakka.

Nuoruudessaan tekemällään pakomatkalla tuleva kuningas kävi Suomen Lapissa matkaten Norjasta Muonio- ja Torniojoen reittiä Pohjanlahden perukalle.

Salanimellä Herr Müller esiintynyt ylimys kohtasi matkallaan suuren rakkauden. Tarina kertoo, että Muonion pappilassa hänelle avasi lämpimän sylinsä siellä piikomassa ollut ruustinnan sisar.

Suhteen pohjimmaisesta laadusta ei ole tietoa, mutta pikainen se oli. Valehtelemattomana totuutena kerrotaan, että seurauksena siitä syntyi poikalapsi, jonka äiti häveliäästi kävi päästämässä maailmaan kaukaisessa kalamajassa. Sieltä rengit kantoivat kuninkaallisen pienokaisen kalan säilytykseen käytettävässä puolikossa pappilaan kasvatettavaksi.

Muistona ensimmäisestä kyydistään poika sai liikanimekseen ”Puolikko-Erkki”.

Suuren rakkauden kokenut sankarimatkaaja-isä viipyi Muoniossa vain muutaman päivän ja lähti veneellä koskia laskien jatkamaan matkaansa kohti etelää. Poikansa syntymän aikoihin hän oli ehtinyt jo Amerikkaan, kaiketi onnellisen tietämättömänä isäksi tulemisestaan.

Tässä uskomattomalta kuulostavassa rakkaustarinassa neitseellinen Lappi esiintyy kuninkaallisen veren vastaanottajana ja vihan repimän sivistyneen Euroopan perimän säilyttäjänä, mietin mielessäni kuulemaani museon amanuenssin seikkaperäistä selostusta matkasta.

Sain edelleen tietää, että frakkiin ja silinterihattuun pukeutuneella ”porvariskuninkaalla” oli sittemmin hallitsija-aikanaan tapana käydä Pariisin kaduilla kävelyllä sateenvarjo kädessään, kuten muutkin hyvin toimeentulevat porvarilliset kaupunkilaiset konsanaan.

Mieluusti kuningas myös muisteli nuoruutensa sankarillisia päiviä Lapin erämaissa. Vakuuttaakseen sankaruuttaan alamaisilleenkin hän tahtoi maalauttaa kuvansa näissä muistojen maisemissa.

Ikääntynyt ja pyylevöitynyt kuningas ei kuitenkaan enää itse lähtenyt Lappiin. Hän lähetti sinne hovimaalarinsa Biardin tutkimusmatkalle, joka seurasi kuninkaan 44 vuotta aikaisemmin kulkemaa reittiä. Hän itse evästi tarkkaan hovimaalariaan kuvattavista kohteista.

Korundin näyttelyssä on kaksi Ludvig Filipin tilaamasta kolmesta suurikokoisesta virallisesta tilaustyöstä, jotka ovat Rovaniemellä lainassa Louvren taidemuseosta. Toisessa kuningas laskee urheasti veneessä Muoniojoen Äijänpaikan koskea, toisessa hän seurustelee kodassa Lapin alkuasukkaiden kanssa. Molemmissa kuvissa pääosaa näyttelevä kairan sankarimatkaaja esiintyy porvariskuninkaallista etikettiä noudattaen siistissä frakissa ja silinterihatussa.

Biard maalasi lopulliset työt matkan aikana tekemiensä luonnosten pohjalta jälkeenpäin omassa ateljeessaan Ranskassa ja signeerasi ne vuonna 1841. Ei ole olemassa varmaa tietoa siitä, saiko kuningas maalausten avulla vakuutettua alamaisensa omasta sankarillisuudestaan. Tiedossa kuitenkin on, että alamaiset syöksivät hänen valtaistuimelta Euroopan hulluna vuonna 1848.

Syntyhistorialtaan Biardin Lapin-maalaukset ovat ehdottomasti poikkeuksellisia ja aihepiiriltään myyttisiä. Katsojan punnittavaksi jää, kuuluvatko ne enemmän Lapin matkailun edistämisen vai taidehistorian tunnetuksi tekemisen häilyvärajaiseen piiriin.

 

KS Fakta