Sata se­nio­ria maksaa ensi vuon­na a­su­mi­sen­sa ­pal­ve­lu­se­te­lil­lä ja sa­mal­la ­vas­tuu pal­ve­lun os­ta­mi­ses­ta siirtyy kau­pun­gil­ta ku­lut­ta­jal­le - tutkija ky­seen­alais­taa pe­rus­te­lut pää­tök­sen takana

Kantola -kuljetusliikkeen toimitusjohtajanakin toiminut Elvi Kantola kertoo, että hänkään ei ole muiden asukkaiden tapaan kuullut heidän asumiseensa kuuluvasta palvelusetelistä, mutta Esperissä on kuitenkin hyvä olla: ”On puhdasta ja ruoka on hyvää”. Kantolan ruokavinkki on rieska ja suolalohi. ”Siitä kun tehdään voileipä, niin onko parempaa?”

Kuva: Mikko Halvari

Kuusamo siirtyy vuoden vaihtuessa laajasti palvelusetelin käyttöön ikäihmisten palveluasumisessa.

– Ensi vuonna Kuusamossa on noin 160 ikäihmistä tehostetussa palveluasumisessa ja näistä noin sata on palvelusetelin kautta, kertoo perusturvan hallinto- ja talouspäällikkö Kaisu Palosaari.

Palveluseteliin siirrytään ostopalvelumallista perusturvalautakunnan päätöksen mukaan lisäksi myös Kiviharjun ei-ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä.

– Aiemmat kilpailutukset on kaupunki tehnyt viiden vuoden ja kahden optiovuoden systeemillä.

Vuoden vaihteessa umpeutuvat sopimukset tehtiin seitsemän vuotta sitten edellisen perusturvajohtajan kaudella.

– Varmaan tilanne olisi eri, jos tätä sotekuviota ei olisi tulossa. Jos toiminta siirtyy vuoden 2020 alussa maakunnalle, tämä kausi olisi ollut lyhyt. Uusia sopimuksia ei suositella tehtäväksi ainakaan pidemmälle ajalle, kuin sille mitä kunnat itse pitävät palveluita, Palosaari kertoo.

Palveluseteli palveluasumisessa tarkoittaa, että lautakunta ei enää kilpailuta eivätkä virkamiehet enää tee palvelusopimuksia palveluasumisen järjestäjän kanssa. Vastuu palvelun ostamisesta ja sopimuksen valvonnasta siirtyy ikäihmiselle. Häntä toki autetaan.

– Palveluseteliin siirtymisen taustalla on se, että meidän olisi pitänyt tehdä isoja kilpailutuksia, kun ostopalvelukaudet vuoden lopussa päättyivät ja asiakkaalla on enemmän valinnanvaraa sen suhteen minne sijoittuu, kertoo Palosaari

– Toki ostopalvelusopimuksen käyttämisessäkin kuultiin asiakkaan toiveita.

Tuoreen väitöskirjan ’Setelipeliä – Tutkimus palveluseteliä säännöllisessä kotihoidossa käyttävien iäkkäiden henkilöiden valinnanvapaudesta’ kirjoittaja Kirsi Kuusinen-James kertoo havainneensa, että palveluseteliin siirtymistä on perusteltu juurikin Kuusamon perusteilla. Hänen mukaansa palveluasumisen kilpailuttaminen on vaivalloista työtä, jossa vieläpä markkinatuomioistuin uhkaa, jos kilpailijat valittavat. Sanotaan myös, että palvelusetelillä edistetään valinnanvapautta, missä Kuusinen-James näkee ideologisia piirteitä ja näennäismarkkinoita.

– Valinnanvapaus ei ikäihmisten palveluasumisessa kuitenkaan aina toteudu palvelusetelillä. Esimerkiksi pienituloisella omavastuuosuus muodostuu usein niin suureksi, että varat loppuvat ja ihminen joutuu kunnan asukkaaksi tai sitten yrityksistä ei löydy alueella tarjontaa.

Kuusamon perusturvassa ollaan tietoisia Kuusinen-Jamesin esiin nostamasta mahdollisuudesta joutua markkinaoikeuteen, vaikka ongelmia ei ole ollut.

– Kuusamossa ei ole ollut tapauksia, joissa kilpailutuksista olisi jouduttu riitoihin, Palosaari kertoo.

Ostopalvelun sekä palvelusetelien lisäksi asumispalvelut voidaan järjestää vanhaan malliin kunnan omana toimintana.

– Jos kunta haluaa välttyä rakentamasta vaikkapa asumispalveluyksiköitä, niin se toki on nopeampaa ja vaivattomampaa ostaa palveluja, sanoo Kuusinen-James.

Palveluseteleillä ollaankin nähtävästi edelleen helpottamassa kuntien työtä ja keventämässä vastuuta palveluasumisesta.

Tutkija kysyy, että miksi valinnanvapauden lisäämisestä puhuttaessa ei keskustella siitä, että voisikin valita vaikkapa kunnan omien palveluasumisen yksiköiden väliltä.