Lahdessa vietetty talvinen sunnuntai vuonna 1978 muutti mäkihyppääjä Tapio Räisäsen loppuelämän.
Taivalkoskelainen oli sunnuntaiaamun koekierroksen jälkeen varma, että lopputuloksissa Räisäsen nimi löytyisi korkealta.
Mutta maailmanmestariksi asti – sitä ei mäkihyppääjä osannut arvata.
– Kun hyppyrimäen latu jäätyi koekierroksen jälkeen, tiesin sen olevan minulle hyväksi. Kun viimeisetkin – ennakolta minua vahvemmat hyppääjät olivat tulleet alas – huomasin toimitsijoiden ryntäävän onnittelemaan minua. Se oli uskomaton tunne olla maailmanmestarina.
Räisänen muistelee ikimuistoisia hetkiä Taivalvaaran mäkihyppääjien pukukopissa.
Pyhimmässä paikassa – kuten hän itse tilaa kutsuu.
Pukukoppi on sisustettu Räisästä koskevilla lehtijutuilla, jotka useimmat käsittelevät juuri maailmanmestaruutta.
Lehtiotsikot huutavat: ”Räisäsen pinna kesti”, ”Maailmanmestari”, ”Kultatuolissa”.
– Olin valmistautunut erittäin hyvin Lahden kisoihin. Vietin paljon aikaa kisamäissä ja olin varautunut kaikenlaisiin olosuhteisiin.
Häntä on pyydetty kertaamaan Lahden tapahtumia lehdistölle kymmeniä kertoja.
Tapahtumat tuntuvat liikuttavan taivalkoskelaista yhäkin, vaikka historiallisesta maailmanmestaruudesta on kulunut kohta jo 40 vuotta.
Räisäsen maailmanmestaruudessa on myös onnella sijansa.
Taivalkoskelainen pääsi itse kilpailuun varamiehenä, kun Kari Ylianttila loukkaantui vain pari päivää ennen kisaa.
Myös itse kilpailu jouduttiin siirtämään lauantailta sunnuntaille vaikeiden tuuliolosuhteiden takia.
– Meidät herättiin sunnuntaiaamuna kello kahdeksan ja ilmoitettiin, että koekierros alkaa tunnin päästä. Aamupala syötiinkin sitten autossa matkalla stadionille.
Räisänen onnistui heti ensimmäisellä kierroksella hyvin, hypäten 111,5 metriä.
– En jäänyt kuuntelemaan, miten muut hyppäsivät, vaan lähdin tarkoituksella pois stadionalueelta ja keskityin omissa oloissani.
Vuonna 1978 kilpailut hypättiin alusta loppuun asti numerojärjestyksessä.
– Kun kiipesin lavalle, en tiennyt silloin, että olin kilpailussa toisena. Toinen hyppy kantoi 108,5 metriä ja se riitti mestaruuteen.
Mutta suurmäen mestaruus ei tullut onnenkantamoisena, sillä Räisänen sijoittui jo normaalimäen kisassa kuudenneksi.
Kilpailun jälkeen järjestäjät tulivat hakemaan mestarin doping-testiin.
– Se oli ensimmäinen kerta, kun minut kutsuttiin sinne. Yllätys olikin suuri, sillä lääkäri ei halunnutkaan ottaa näytettä. Ei minulla mitään pelättävää olisikaan ollut, mutta edelleenkään minua ei ole koskaan testattu.
Tänään hypättävän ison mäen kilpailun mestari katsoo paikan päällä.
– Minut on kutsuttu kisavieraaksi tuttuihin maisemiin. On mukava päästä jälleen Lahteen kokemaan kisatunnelma.
Elävä arkisto: Tapio Räisäsen maailmanmestaruus
Tapio Räisänen
Syntynyt 10. päivä toukokuuta vuonna 1949 Taivalkoskella.
Voitti vuoden 1978 Lahden MM-kisoissa maailmanmestaruuden suurmäessä ja sijoittui normaalimäessä kuudenneksi.
Räisänen voitti Lahden mestaruutensa 0,3 pisteen erolla Itävallan Alois Lipburgeriin ja 0,8 pisteen erolla Itä-Saksan Falko Weisspflogiin.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen valitsi Räisäsen parhaaksi kotimaiseksi miesurheilijaksi palkiten hänet ”Taistelijan Maljalla”.
Lahden MM-kisojen jälkeen Räisänen kilpaili aktiivisesti vielä pari vuotta.
Räisänen on lahjoittanut kansainvälisen palkintokokoelmansa Taivalkosken kunnalle. Niitä säilytetään yleisön nähtävänä Taivalvaaran Hiihtokeskuksessa.
Taivalkosken kunta julisti virallisesti vuonna.2014 Hopeasompa-loppukilpailujen yhteydessä Taivalvaaran hyppyrimäkien uudeksi nimeksi Mäkikeskus - Tapio Räisänen - Ski Jumping Hill.
Räisänen on tehnyt aktiivisesti myös nuorten valmennustyötä 1970-luvulta lähtien.