Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelu etenee alueellisten sote-toimintojen simuloinnin kautta. Simuloinnissa katsotaan eri näkökulmista alueiden toimintaa ja kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaa on jaettu neljään osaa: Rannikko, Jokilaaksot, Oulu ja ympäristö sekä Koillismaa (kts kuva). Aluejako ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tulevan maakunnan sote-organisaation pohjaa, vaan organisoituminen valmistellaan erikseen.
Alueista Koillismaalla väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos näkyvät alueista suhteellisesti voimakkaimpana. Alueen tunnuspiirteitä ovat pieni väestöpohja, maaseututoimintaympäristö, pitkät etäisyydet ja palvelujen kysynnän kausivaihtelut (matkailu). Koillismaalla noin 40 prosenttia väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen sisällä on korkean työttömyyden alueita ja kausityöttömyyttä. Sairastavuus on alueella korkeaa. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa korkeammat.
Aluetyöryhmien nimeäminen on valmis. Ryhmiin tulee maakunnan sote-ammattilaisten lisäksi edustus myös henkilöstöjärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja sairaanhoitopiiriltä. Työryhmät perustavat alatyöryhmiä, kuten muun muassa suun terveydenhuolto, kotoa kotiin (ikäihmisten prosessi) ja alueellisesti toimiva ensihoito. Ryhmät kokoavat muun muassa työskentelyalueensa tilannekuvan, hyvät käytännöt, erityispiirteet ja uudistustarpeet ja hakee keinoja, miten palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit saadaan kohtaamaan. Keskeinen näkökulma on myös henkilöstö ja osaajien saatavuus tulevaisuudessa.
Aluetyöryhmien loppuraporttien tähdätään olevan valmiita syksyllä 2018.
