Vesihome tarttuu yleisimmin kaloihin, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Tartunta leviää sitä helpommin, mitä enemmän kalaa on.
Irninkylän kalastuskunnan esimies Arto Naumanen epäilee, että vesihomeen tarttumiseen on voinut vaikuttaa kasvatuskalojen stressi ja ihovaivat.
– Esimerkiksi stressi tai suomun rikkoutuminen voivat laukaista vesihometartunnan, Naumanen sanoo.
Tartunta voi joissakin tapauksissa tulla myös ilman selvää altistavaa tekijää.
Vesihome on yleinen nimitys vedessä eläville sienille. Homesieniä esiintyy vesistöissä jonkin verran, mutta yleensä ne ovat kaloille ja muille eliöille harmittomia.
Vesihometaudit ovat yleisimmillään kalanviljelylaitoksilla keväisin ja syksyisin, jolloin veden lämpötilassa tapahtuu muutoksia. Tartunnan voi havaita vaaleina laikkuina kuolleen kalan iholla.
– Siinä kalaan tulee sellaista vaaleaa massaa, kuolleita kaloja Kostonjärvestä ylös nostanut Veikko Naumanen kertoo.
Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväksen mukaan vesihometartuntoihin on vaikea varautua ennakkoon.
– Se on hyvin yleinen tauti kalanviljelylaitoksissa. Se tulee, jos on tullakseen, Pylväs sanoo.
