Suurpetokeskus: Eläimet siir­ret­tä­vä toisiin eläin­tar­hoi­hin tai lo­pe­tet­ta­va 31.10 men­nes­sä

Toimittajalta: Bud­je­tin teko voi ah­dis­taa, mutta minulle se toi mie­len­rau­han

Öljy tuoksuu vieläkin: Park­ki­pai­kan alta nos­tet­tu 3500 tonnia saas­tu­nut­ta maata

Mainos: Paikallista tietoa ja ymmärrystä – tutustu Koillissanomiin 1 kk 1 €

Sulo jän­nit­tää pen­tu-uu­ti­sia – julk­kis­kar­hu Juu­sos­ta tulossa isä?

Karhunpennuista on tarkoitus tehdä hyvinkin ihmisläheisiä, Sulo Karjalainen sanoo. Kuvassa Suurpetokeskuksella syntyneitä pentuja kymmenen vuoden takaa.
Karhunpennuista on tarkoitus tehdä hyvinkin ihmisläheisiä, Sulo Karjalainen sanoo. Kuvassa Suurpetokeskuksella syntyneitä pentuja kymmenen vuoden takaa.
Kuva: Pasi Määttälä

Julkkiskarhu Juuson huolettomat poikamiesvuodet alkavat olla ohi. Kuusamon Suurpetokeskuksessa asuvan kansansuosikin ensimmäisten pentujen laskettu aika on noin kuukauden päästä.

Emokarhu Reetta ei ole toistaiseksi osoittanut merkkejä raskaudesta saati alkavasta synnytyksestä, mutta karhujen kohdalla siitä ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.

– Ei sitä (naaraskarhun raskautta) tiedä etukäteen ollenkaan, ei mistään. Sitten vain yhtäkkiä alkaa meteli kuulua pesästä, Suurpetokeskuksen isäntä Sulo Karjalainen sanoo.

Karjalaisen mukaan vastasyntyneet karhunpennut ääntelevät isoon ääneen aina, kun emokarhu siirtelee niitä imetystä varten tai parempaan asentoon. Emo havahtuu talviunestaan vaihtamaan nukkuma-asentoa kerran vuorokaudessa ja pentuja imettävä naaras jopa kolmen tunnin välein.

Silloin kun pennut eivät syö, myös ne vetävät sikeitä.

– Ne ovat emonsa kainalossa. Sillä on isot kainalokuopat, joihin se kokoaa pentunsa ihan mykkyrälle ja aivan ihoaan vasten lämpimään, Karjalainen tietää.

Jos Juusolle ja Reetalle todella syntyy pentuja, niiden lukumäärä tuskin nousee kolmea korkeammaksi. Karjalaisen mukaan toisaalla tarhaolosuhteissa on nähty neljänkin pikkukarhun pentueita, mutta Kuusamossa syntyneiden pentujen määrä on vaihdellut yhden ja kolmen välillä.

Kevään korvalla Reetta-emonsa perässä pesästä mahdollisesti ulos kömpivät nallet alkavat välittömästi totutella ihmisten läsnäoloon.

– Niistä on tarkoitus tehdä hyvinkin ihmisläheisiä. Koulutamme niitä niin kuin ennenkin, että hoitajat pärjäävät niiden kanssa hyvin, Karjalainen kertoo.

Nyt odotettavat pennut – jos niitä on tullakseen – laitettiin alulle viime kesänä. Tuolloin Karjalainen halusi tarjota silmäterälleen Juusolle uudenlaista virikettä Suurpetokeskuksessa vieraileville turisteille poseeraamisen ja taiteen tekemisen lisäksi.

Juuso-karhu.
Juuso-karhu.
Kuva: Mikko Halvari

Kun Juuso päästettiin Reetan kanssa samaan tarhaan, uroskarhu ei liikoja empinyt.

– Päätimme katsoa, että miten Juusolla menee tuon erotiikkapuolen kanssa. Kyllähän se niihin sitten oli enempi niin kuin paneutunut, Karjalainen arvioi.

Lopuksi hän vielä tarkentaa, miksi uusia karhunpentuja lähdettiin alun perin yrittämään. Niille olisi kuulemma tarvetta toisessa tarhassa, jonka nykyiset karhut alkavat käydä vanhoiksi.

Ainakaan tämän kevään pikkupennut eivät siis jäisi Kuusamoon.

– Vaikka kyllä näitä oman tarhan karhuja joudutaan näitäkin jossain vaiheessa vaihtamaan. Se on luonnon laki, että kaikki ikääntyy. Se ei kuitenkaan ihan niin mene, että joka vuosi täällä alkaisimme pentuja tekemään, Karjalainen toteaa.

”Emolla on isot kainalokuopat, joihin se kokoaa pentunsa ihan mykkyrälle.