Koillismaalla vaatimukset yksityisten maiden suojelusta herättävät vastustusta mutta myös kannatusta. Uudella kartalla esitellään suojeluun haluttavia alueita Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella. Kuusamossa kartalla on lähinnä yhteismetsän maita.
Koillissanomien Facebook-sivuilla uutinen luonnonsuojelujärjestöjen uusista vaatimuksista kirvoitti kipakoita kommentteja.
– Ostakoot maat pois jos suojella haluaa. Ai niin, toisten mailla ja rahoilla helpompi se tehdä, kommentoi Jarno Murtovaara.
Myös metsänomistaja Veikko Keränen suutahti uutisesta.
– On se kumma jotta suojelua pitää lisätä. Hommatkaa rahat ainakin sadaksi vuodeksi ettei meidän aktiivimetsänomistajien tarvitse olla katsomassa miten tyhmiä suojelijoita meillä on ollut.
Uutinen suojelun laajentamisesta sai myös perusteltua kannatusta.
– Suojeluesitykset ovat luonnon kannalta varsin kohtuulliset. Pelastetaan rippeitä, joita on jäljellä. Oikeasti kaikkien keskeisten biotooppien niin etelä-hemi kuin pohjoisboreaalisella alueella pitäisi olla vähintään 17 prosenttia jotta luonnon monimuotoisuuden vähentäminen voitaisiin pysäyttää, mutta hyvä näinkin. Lisänä vielä lajikohtaiset ja erikoiselinympäristökohtaiset täsmäsuojelut. 83 prosenttia alasta silti talouskäytössä, reilua minusta, perusteli Kyösti Latvala.
Suojelua vaativat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, WWF Suomi, Luonto-Liitto ja BirdLife Suomi ovat yhteistyössä keränneet kiireellistä suojelua tarvitsevien luontoalueiden tiedot yhteen paikkaan.
Kaikille avoin Metsäkartat-verkkosivu on nyt avattu.
– Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estäminen edellyttävät huomattavaa lisäystä metsien ja soiden suojeluun. Biotalouden nimissä lisääntyviä hakkuita on kompensoitava suojelemalla merkittävästi lisää metsiä, järjestöt tiedottavat.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää konkreettisia tekoja. Nopein tapa olisi palauttaa luonnonsuojelun rahoitus kesän budjettineuvotteluissa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle ja lisätä merkittävästi valtion metsien suojelua. Metsäteollisuuden tulisi suojella omistamiaan metsiä omalla kustannuksellaan aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.
– Hallituksen tavoite on kasvattaa metsien hakkuita nykyisestä 68 miljoonasta noin 80 miljoonaan kuutioon vuosittain. Samaan aikaan käytännön suojelutavoitteet ja rahoitus on romutettu. Metsien suojelun rahoituksesta on nykyhallituksen aikana leikattu 60 prosenttia.
Metsät ovat Suomessa uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Nyt Etelä-Suomessa metsämaasta on lakisääteisesti ja pysyvästi suojeltu vain 2,6 prosenttia ja koko maassakin vain 5,7 prosenttia. Tämä on tutkimusten mukaan aivan liian vähän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.