Suo­ma­lai­set ja ve­nä­läi­set tekivät uusia pää­tök­siä tai­me­nen pe­las­ta­mi­sek­si

Taimentyöryhmän kokouksessa olivat mukana Venäjän puolelta muun muassa Aleksander Pozin (vas.), Ilia Onischenko, Sergei Ivanov, Oleg Hlunov ja Igor Matveev.
Taimentyöryhmän kokouksessa olivat mukana Venäjän puolelta muun muassa Aleksander Pozin (vas.), Ilia Onischenko, Sergei Ivanov, Oleg Hlunov ja Igor Matveev.
Kuva: MIKKO HÄME

Olangajokisuuhun Pääjärven luoteisosaan rajan taakse on suunnitteilla noin 50 neliökilometrin suuruinen rauhoitusalue, jossa kaikenlainen kalastus olisi kielletty.

Kieltoalue tulisi Paanajärven kansallispuiston valvontaan ja se liitettäisiin sen suoja-alueen laajennukseksi.

Toimi liittyy uhanalaisen taimenen suojeluun Kuusamo-Pääjärvi -alueella. Taimenasioista keskusteltiin Kuusamossa maanantaina ja tiistaina suomalais-venäläisen taimentyöryhmän kokouksessa.

Eräsuunnittelija Kari Sarajärvi Metsähallituksesta sanoi, että taimenen tilanne ei ole tällä hetkellä oikein hyvä ja sen vuoksi työryhmä on perustettu pari vuotta sitten pohtimaan keinoja tilanteen parantamiseksi.

– Tarvitsemme suojelutoimia molemmin puolin rajaa. Suomen puolella Oulankajoen osalta on päätetty taimenen kalastuskiellosta ja tulevana kesänä on tulossa lisää tiukennuksia jokialueille. Pääjärven osalta selvitellään toimenpiteitä, ettei paikallisten ja matkailijoiden kalastus kohdistuisi liikaa taimeneen. Pääjärvi on tärkeä alue, missä töitä pitää tehdä.

Sergei Ivanov Venäjältä sanoi, että Pääjärven alueella taimenkannat ovat pudonneet lisääntyneen salakalastuksen takia muun muassa Pääjärveen laskevissa joissa.

– Valvontaa on tarkoitus lisätä ja kokeilla keinollista lisääntymistä mätirasioissa. Järvellä taimenia verottaa liian suuri verkkomäärä ja uistelu. Niihin on tarkoitus saada rajoituksia. Asiasta päättää Venäjän federaatio, mutta tulevaksi kesäksi rajoituksia ei voida saada vielä voimaan.

Muutama vuosi sitten tehdyn koekalastuksen mukaan Oulankajoen vesistöön nousi noin kappaletta taimenta kutuvaellukselle, joista noin kolmasosa kalastettiin. Erikoistutkija Ari Huuskon mukaan määrä on vain puolet siitä, mitä vielä 1990-luvun alussa.

Nieriän tilanne Pääjärvessä on taimenta parempi, koska kala elää syvemmällä kuin taimen eikä jää niin helposti saaliiksi. Lisäksi järveen kutevalla nieriällä ei ole kutupyyntiä, Ivanov totesi.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä