Talous lähti kas­vuun, mutta asun­to­lai­no­jen haku on "häm­mäs­tyt­tä­vän huonoa" – pankin toi­mi­tus­joh­ta­ja keksii sille kaksi syytä ja kertoo, missä vai­hees­sa hän huo­les­tuu ti­lan­tees­ta

Toimitusjohtaja Kari Kivelä esitteli Kuusamon Osuuspankin toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2017. Osuuskunnan vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Hemmo Heiskanen ja sihteerinä pankin juristi Pirkko Siukonen.

Kuva: Petri Karjalainen

Vaikka Kuusamon työttömyysprosentti on painunut alle kymmenen ja Rukan isot investoinnit ovat alkamassa, ei se vielä ole näkynyt Kuusamon Osuuspankin liiketoiminnassa.

– Kasvu on vasta Pintamon takana tulossa, mutta toki heikkoja positiivisia signaaleja on näkyvissä, luonnehtii tilannetta toimitusjohtaja Kari Kivelä.

Asuntolainojen kysyntä oli vuonna 2017 vähäisintä kymmenen vuotta kestäneen taantuman aikana.

– Hämmästyttävän huonoa, sanoo Kivelä.

– Iso osa asuntolainoista meni toimialueemme ulkopuolelle, kun aiemmin onnistuimme löytämään luototettavat kohteet omalta alueelta.

Kivelä ei osaa antaa varmaa vastausta, miksi asuntolainojen kysyntä mataa, vaikka aluetalous on piristynyt.

– Olisiko niin, etteivät ihmiset uskalla ostaa asuntoa yhden tai kahden hyvän vuoden perusteella? Katsellaan ja halutaan varmistua talouden käänteen pysyvyydestä. Sesonkiluontoinen työ ei houkuttele hankkimaan asuntoa.

– Jos asuntolainojen kysyntä ei ala elpyä ensi tai sitä seuraavana vuonna, niin sitten on syytä olla huolestunut.

Matkailun elpyminen on herättänyt yrityslainojen kysynnän, joka on ollut vuosia olematonta.

– Ensi kesä on pari piirua parempi, mutta olisi väärin sanoa, että kysyntä on räjähtämässä käsiin. Tällä tahdilla Kuusamon yrityskanta ja maatalouden yrityskanta ei uusiudu riittävällä tahdilla, mikä on huolestuttavaa.

Kivelä sanoo, että pankkiin talletettavan rahan määrä lisääntyy ”ylisuhteisesti” verrattuna antolainaukseen määrään.

– Hyviä luototettavia kohteita ei löydy tarpeeksi. Pankin luottokanta supistuu. Maksuvalmiusylijäämä on tasolla, jolla se ei ole koskaan ollut.

Käylän ja Kuusamon Osuuspankin yhdistymisellä haetaan kilpailukykyä ankarasti kilpailuilla rahoitusmarkkinoilla. Säästöä kertyy esimerkiksi pankkikohtaisista OP-ryhmämaksuista.

– On maksuja, jotka ovat samoja riippumatta siitä, onko pankki iso vai pieni, Kivelä kertoo.

OP-ryhmän jäsenpankeiltaan perimät maksut ovat kasvaneet vuosi vuoden jälkeen ja kasvavat edelleen. Tämä johtuu siitä, että OP-ryhmä satsaa paljon digitalisaatioon ja uuteen liiketoimintaan.

– Ensimmäisen kerran pankin historiassa tietotekniikkakulut olivat suuremmat kuin henkilöstökulut, Kivelä kertoo.

Kivelän aloittaessa Kuusamon Osuuspankin toimitusjohtajana kaksikymmentä vuotta sitten oli pankissa töissä 32 henkilöä. Nyt heitä on 20 ja määrä vähenee eläköitymisten tahtiin.

– Paikallisen pankkitoiminnan muutos näkyy katukuvassa. Parikymmentä vuotta kilpailijoillamme oli monet johtajat. Nyt heidän henkilökuntansa mahtuu aika pieneen tilaan. Toisaalta se antaa hintakilpailukykyä kilpailijoillemme, Kivelä pohdiskelee.

Kuusamon Osuuspankin vuosikokous pidettiin Kuusamon lukiolla 18.4. Toimihenkilöt mukaan lukien paikalla oli parikymmentä henkeä.