Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat viime vuonna yhteensä 14 prosenttia. 6 miljoonan yöpymisen haamuraja rikottiin marraskuussa. Edellinen ennätysvuosi oli 2013, jolloin ulkomaisia yöpymisiä oli Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan 5 860 000. Edellinen absoluuttisen kasvun ennätys on yli kymmenen vuoden takaa vuodelta 2006.
– Suomen juhlavuonna koettu ennennäkemätön mediahuomio ja kärkisijoitukset kiinnostavimpien matkakohteiden listauksissa kiinnittivät katseet Suomeen. Osasimme ennakoida reipasta kasvua, mutta tämä oli enemmän kuin uskalsimme toivoa. Matkailutoimijat ovat yhteistyössä onnistuneet murtamaan vanhoja raja-aitoja ja kehittämään matkailuteollisuuden täyteen potentiaaliinsa sekä kääntämään kansainvälisen huomion uudeksi kasvuksi ja työpaikoiksi, sanoo Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen.
Suomen kasvuvauhti oli poikkeuksellista myös muihin Pohjoismaihin nähden: naapurimaissa matkailu kasvoi Ruotsissa 4,2 prosenttia, Norjassa 2,3 prosenttia ja Tanskassa 2,1 prosenttia. Absoluuttisissa luvuissa Suomi jää kuitenkin edelleen jälkeen kilpailijoistaan.
– Suomi on uutuuskohde ja meillä on vielä varaa kasvaa paljonkin, Virkkunen toteaa.
Eurooppa on Suomen kivijalkamarkkina, jonka kasvu ei näytä laantumisen merkkejä. Yli puolet (52 %) yöpymisistä tulee edelleen Euroopan Unionista. Aasialaisten yöpymisten osuus oli 16 prosenttia, jossa kasvua oli peräti 21 prosenttia edellisvuodesta. Aasiasta tulee Suomeen nyt enemmän ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kuin Skandinaviasta tai Venäjältä.
– Viime vuosina Suomen matkailun rakenne on kehittynyt terveeseen suuntaan. Olemme onnistuneet rakentamaan kestävää matkailua useammalta markkinalta ja riskinhallintamme on kehittynyt. Suomen matkailun kasvu ei ole enää vain venäläisten matkailijoiden varassa, Virkkunen sanoo.
Viiden suurimman kansallisuuden kärki säilyi samana kuin edellisvuonna: Suomeen tulee eniten matkailijoita Venäjältä (809 000), Saksasta (614 000), Ruotsista (593 000), Britanniasta (580 000) ja Kiinasta (359 000, sisältäen Hongkongin). Vuoden 2017 aikana Visit Finland panosti yhdessä matkailualan yritysten kanssa markkinointiin ja myyntiin erityisesti Saksassa, Britanniassa, Ruotsissa, Kiinassa ja Japanissa. Saksa kiilasi nyt Ruotsin ohi toiseksi suurimmaksi lähtömarkkinaksi.
Pääkaupunkiseutu ja Lappi ovat Suomen matkailun vetovoimaisimmat kohdealueet (kasvua 13 % ja 22 prosenttia), mutta matkailijat ovat löytämässä myös muun Suomen. Järvi-Suomessa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 12 prosenttia ja rannikko- ja saaristoalueella 8 prosenttia.
Lisärahoitus antaa mahdollisuuden myös uusien markkinoiden kartoittamiseen ja avaamiseen sekä ulkomaisten investointien houkutteluun. Kun osassa maata majoituskapasiteetti täyttyy kuumimpina sesonkeina äärirajoilleen, toisaalla kaivataan kipeästi kansainvälisiä toimijoita vetureiksi koko alueen kehittymiselle.
– Haluamme kehittää Suomesta Pohjolan houkuttelevimman matkailumaan. Teemme sen panostamalla ympärivuotiseen ja maantieteellisesti tasapainoiseen kasvuun. Tällä haluamme ratkoa lentoliikenteen, työvoiman ja majoituskapasiteetin pullonkauloja huippusesonkien aikana, ja tehdä Suomesta kiinnostavan investointikohteen matkailualan toimijoille. Ympärivuotisuus on avain moneen tällä hetkellä akuuttiin haasteeseen alan tulevaisuuden kannalta, Virkkunen kertoo.