Rikastustekniikan professori emeritus Kari Heiskanen on laskenut Kuusamon ja Posion 23 kaivannaisesiintymän taloudellista arvoa.
Heiskasen mukaan näiden esiintymien hyödyntäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Heiskasen laskelmien mukaan kultamalmia riittää Juomasuolla hyödynnettäväksi noin 3-5 vuodeksi. Juomasuolla kultamalmin lisäksi olevan kobolttimineralisaation hyödyntämistä hän ei näe taloudellisesti järkevänä nykyiselle tasolle kohonneilla koboltin hinnoillakaan.
Heiskasen luvut perustuvat hänen mukaansa Dragonin toimittamiin malmiarvioihin valtion virastolle, GTK:lle, vuodelta 2013. Malmiarviot tehdään kansainvälisen JORC-standardin mukaan ja laki velvoittaa toimittamaan arviot valtiolle.
Kari Heiskanen on toiminut Pro Kuusamo ry:n asiantuntijana ilman palkkiota.
GTK:n aineiston mukaan Juomasuolla kultapitoista malmia on noin 2,3 miljoonaa tonnia.
– Dragonin YVA:ssa arvioitiin noin 500 000 tonnin rikastusvaihtoehto eli Juomasuon kultamalmi olisi hyödynnetty 3-5 vuodessa. Paljon pienempi rikastamo ei ole taloudellisesti järkevä.
Eikö koboltin pitänyt olla pääkohde?
– Se on sitä tarinaa, jolla houkutellaan sijoittajia. Laskin koboltin osuuden mahdollisista myyntituloista, jotka ovat koboltilla karkeasti kolmannes maassa olevasta metallista sen maailmanmarkkinahinnalla. Kullasta kaivos saisi ehkä noin puolet maassa olevan kullan markkinahinnasta. Koboltin osuus tästä olisi noin 20 prosenttia, eli kulta olisi edelleen merkittävin metalli.
Heiskasen mukaan Juomasuolla on kaivettavaa kobolttipitoista tavaraa kultapitoisen kiven lisäksi noin 3,6 miljoonaa tonnia.
Kaivosyhtiö esittää – professorin lähdettä vastaavaan malmiarvioon vuodelta 2014 viitaten – kobolttimalmin määrän puolitoista miljoonaa tonnia suuremmaksi. Heiskanen pitää kuitenkin kobolttimalmin hyödyntämistä taloudellisesti kannattamattomana.
– Jos maanalainen kaivos rikastamoineen tulee, niin sanoisin, että alle 70 euron per tonni he eivät sitä maan alta talteen saa.
Koboltin arvokin on Heiskasen mukaan vain vähän yli 30 euroa tonnille.
– Se koboltti Juomasuolla tuottaa noin 30-40 euroa tappiota per tonni.
Lisäksi kustannuksia tuottavat vesien hoidot ja sivukivet.
– Juomasuolla arseenipitoisuus on noin 0,7 prosenttia.
Heiskasen mukaan myrkyllinen alkuaine pitää jotenkin hoitaa, eikä sitä voi luontoon päästää.
– Lisäksi on tämä pikivälke, jossa kulta on yhdessä uraanin kanssa merkittävissäkin määrissä. Uraania Juomasuolla on 137 grammaa tonnissa. Uraanimäärä on korkea, mutta ei vielä taloudellinen luku.
Uraanin erottamista ei voi tehdä ilman erillistä lupaa, kertoo Heiskanen. Kaivosyhtiö pitää uraanin määrää 40 prosenttia pienempänä Juomasuon kultamalmissa.
– En ole löytänyt mitään raporttia siitä, miten kulta ja koboltti rikastettaisiin. Rautaruukki on tehnyt laboratoriossa vaahdotuskokeita joskus aikoinaan, mutta siitäkään ei ole oikein tietoa. Helppoa ja halpaa se ei tule olemaan.
Heiskanen kertoo, ettei ole vielä laskenut esimerkiksi veden puhdistamisen hintaa.
– Se myös kuuluisi tähän.
– Kultamalmi tuo rahaa, mutta se on kolmessa vuodessa syöty.
Heiskasen mukaan näkemys siitä, että koboltti on pelastaja, ei muuta tätä kuvaa miksikään.
– Bruttotulo on noin kolmekymmentä miljoonaa 500 000 tonnin tehtaassa, jonka hinta on 30-50 miljoonan haarukassa käyttökustannusten päälle.
Heiskasen mukaan edes juustoreikätyyppisellä kaivosten perustamisella Riisitunturin ja Rukan välille ei ruokita Dragonin aiemmin kaavailemaa 500 000 malmitonnin rikastamoa montakaan vuotta.
– Tätä aluetta on niin paljon tutkittu, että sieltä voi tulla pikkuisen lisää, mutta ei sieltä Posion suunnastakaan mitään kymmentä miljoonaa tonnia äkkiä löydy.
– Jos näistä haluaa kymmenen vuotta tuotantoa, niin on huomattavaa, että moni esiintymistä on pikkuisia muutaman kuukauden tai vuoden tuotantoja ja se tarkoittaisi, että Yli-Kitkan ranta olisi täynnä pieniä kaivoksia huoltohalleineen, teineen ja sivukivikasoineen.
Taloudellista järkeä tässä ei ole, sanoo professori Heiskanen.
– Tarinalla ei ole muuta merkitystä, kuin tarinan myynti sellaisille ihmisille, jotka kuvittelevat tässä vaurastuvansa.
Heiskanen sanoo, että vaikka osakkeita ei myytäisikään, voidaan koko yritys myydä.
Kobolttia saataisiin Kuusamossa maailman vuosituotannosta 0,1 prosenttia tai 0,2 prosenttia, Heiskanen arvioi.
– On ihan turhaa puhetta sanoa, että kuusamolaiset ovat itsekkäitä, jos eivät tue Kongon pikkulapsia. Kongo tuottaa maailman koboltista puolet. Jos Suomesta tulee 200 tonnia vuodessa, niin se ei muuta mitään 160 000 tonnin määrässä.
Heiskanen arvioi, että koboltin maailmanmarkkinahinnan pitäisi olla viisinkertainen nykyisestä. Sitten alueen koboltilla alkaisi olla taloudellista kannattavuutta.
– Olen itse kaivosmyönteinen ihminen, mutta näiden luonnon pilaamisten takia tulen esiin, että tällainen loppuisi, Heiskanen sanoo.
Juttua on tarkennettu kello 10.17. Professori Heiskanen on arvioinut 23 tunnettua esiintymää, joissa on kullan ja koboltin sijaan muitakin mineraaleja, toisin kun jutussa ensin kerrottiin.
Emeritus Kari Heiskanen
Outokumpu Oy:n palveluksessa nuorramiessä.
Vuodesta alkaen 1985 rikastustekniikan professori Teknillisessä korkeakoulussa ja myöhemmin Aalto yliopistossa 2014 eläköitymiseen saakka.
Vuosien varrella useammankin laitoksen suunnittelussa mukana.
Malmit miljoonia vuosia sitten jähmettyneitä litkuja
Au - Kulta. Vaikeina aikoina kultaa pidetään turvallisena sijoituskohteena. Käyttöarvoa kullalla ei juuri ole.
Co - Koboltti. Käytetään akkuteollisuudessa. Sen hinta on kohonnut tulevaisuuden tarpeita ennakoitaessa.
U - Uraani. Kemiallisesti ja radiologisesti haitallista.
As - Arseeni. Luokitellaan yhdisteineen myrkylliseksi.
