Kuusamon luontotunnukset on valittu. Tunnuseläimeksi valittiin karhu. Tunnuslinnuksi tuli koskikara. Tunnuskasvi on neidonkenkä ja tunnuskala muikku.
Yleisö pääsi äänestämään luontotunnuksia Koillissanomien verkkosivuilla sekä paperisesti Koillissanomien ja Koillismaan Uutisten toimituksissa.
Ääniä annettiin reilusti yli 1100 ja tulokset olivat selkeät. Laajapohjaisen asiantuntijaraadin tehtäväksi jäi siunata kansan mielipide ja vahvistaa valinnat.
Raadin puheenjohtajana ja luontotunnusäänestyksen primus motorina toiminut Jyrki Mäkelä esitteli luontotunnukset tiistain kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi.
– Tulokset olivat odotettuja. Oikeastaan mikään näistä ei yllätä, mutta en olisi odottanut, että noin selkeästi erot tulevat esiin.
Kaikkein selkeimmät voittajat olivat karhu ja muikku. Nettiäänistä karhu sai 78 prosenttia ja muikku 75 prosenttia. Neidonkenkä keräsi yli 600 ääntä ja myös yli puolet äänistä, 56 prosenttia. Kulleroa äänesti 33 prosenttia ja paperiääniä se sai jopa muutaman neidonkenkää enemmän. Voi siis arvella, että kullero on tutumpi hieman vanhemmalle väelle.
– Neidonkenkä oli selvää pässinlihaa varmaankin siksi, että se on tullut tunnetuksi Oulangan kansallispuiston tunnuksena. Ehkä yksi kymmenestä kuusamolaisesta on sen nähnyt, jos niinkään moni. Toivon mukaan kuusamolaiset ottavat tavoitteeksi löytää neidonkengän. Tervemenoa Oulangalle. Tosin kasvupaikkoja on kymmeniä muitakin, mutta on se erikoisuus Kuusamossa. Neidonkenkä kukkii kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa. Kuusikoissa ensimmäisillä viikoilla ja varjoisemmilla paikoilla myöhemmin. Paikat eivät ole julkisia, koska laji on uhanalainen. Kuitenkin sen voin paljastaa, että Ampumavaaran rinteistä löytyy sadoittainkin niitä. Esiintymiä on pitkin Karhunkierrosta, mutta lähimmät ovat vain kymmenen kilometrin päässä kirkonkylältä. Sitä paikkaa en taida sanoa ääneen.
Lintuäänestys oli kaikkein tiukin. Koskikara voitti sinipyrstön äänin 455-275. Myös maakotka sai 247 ääntä ja muut linnut 82 ääntä. Erityisesti kuukkelia äänestettiin vaihtoehtojen ulkopuolelta.
Koskikara oli viime vuonna BirdLife Suomen vuoden lintu ja koskikaroja laskettiin myös Kuusamossa. Voi sanoa, että Kuusamo on Suomen paras koskikarapitäjä. Kuusamosta tunnetaan yli 70 koskikaran talvehtimispaikkaa ja pesintöjä on viitisenkymmentä vuosittain. Se on merkittävä osa koko Suomen kannasta.
Koskikaran tapaa kesäisinkin Karhunkierroksen maisemista kuten myös neidonkengän ja äärimmäisen hyvällä tuurilla karhun.
– Koskikara pesii jopa kämppien räystäillä ja alla, riippusiltojen lähellä ja kallioilla. Viisitoista koskikaraparia on Karhunkierrosreitillä ja 15-20 neidonkenkäpaikkaa. Karhunkin siellä nimen mukaisesti voi nähdä, parhaimmat ovat nähneet jopa pentueen.
Mäkelä toivoo, että kuusamolaiset voisivat ottaa tavoitteekseen nähdä ja tutustua näihin kaikkiin Kuusamon luontotunnuksiin ja esitellä niitä ja muuta Kuusamon ainutlaatuista luontoa sukulaisilleen, vierailleen ja matkailijoille.
Kuusamon luontotunnusäänestyksen yhteistyötahot lahjoittivat liki 70 palkintoa äänestäjille. Palkinnot arvotaan lähiaikoina ja tulokset voi lukea molemmista lehdistä.
