Posion kunta hel­pot­taa ase­ma­kaa­va-alueen ra­ken­ta­mis­ta, kun­nan­joh­ta­ja näyttää mallia os­ta­mal­la tontin – "Tällä het­kel­lä kat­se­lem­me ta­lo­ku­via"

Mainos: Tilaa tästä jat­ku­van ti­laa­jan etuna ys­tä­väl­le Koil­lis­sa­no­mat Digi alle puoleen hin­taan: 3 kk 14,90 €. Saat lahjan myös it­sel­le­si!

THL: Alus­ta­vat arviot ko­ro­na­ro­kot­tei­den tehosta saatu – rokotus vähensi koronan vakavaa muotoa huo­mat­ta­vas­ti

Tutkimuksen mukaan koronarokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia.

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia, tiedottaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tulokset perustuvat THL:n tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä.

Tutkimuksen mukaan koronarokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia.

Tutkimukseen on sisällytettiin rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta.

Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla.

Alustavat arviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa

Tutkimuksessa on verrattiin koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitiin iän, sukupuolen, alueen epidemiatilanteen ja sen mukaan, onko taustasairautensa vuoksi rokotettu ihminen kuulunut ensimmäisenä vai toisena rokotettavaan riskiryhmään.

– Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa.

Kaikki käytetyt rokotevalmisteet on analyysissa yhdistetty. Suomessa valtaosa mRNA-rokotteista on annettu ikääntyneille ja valtaosa adenovirusvektorirokotteista riskiryhmiin kuuluville.

Tutkimustulokset tarkentuvat rokotusten edetessä

Koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoa tarvinneet ovat joutuneet sairaalaan keskimäärin 10 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta. Rokotuksen tehoa ehkäistä sairaalahoitoon joutumista on arvioitu siitä alkaen, kun rokotuksesta on kulunut vähintään 30 vuorokautta, tiedotteessa todetaan.

– Rokotteiden vaikuttavuutta on mahdollisesti aliarvioitu, koska terveydentilaltaan kaikista hauraimmat ihmiset, joilla rokotteen teho on todennäköisesti heikompi, ovat ensimmäisinä saaneet rokotteen. Aineisto kuitenkin täydentyy jatkuvasti ja saamme luotettavampia tuloksia lähiaikoina, lupaa asiantuntijalääkäri Eero Poukka tiedotteessa.

Tutkimukseen sisällytetty aineisto on kertynyt ajalla 27.12.2020–28.3.2021.

Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa, sillä vain joka kymmenes mRNA-rokotteen saanut oli tällä aikavälillä saanut toisen rokoteannoksen, adenovirusvektorirokotteen saaneista kukaan ei ollut saanut rokotusta.