Toi­mit­ta­jal­ta: Ensi kesän ta­pah­tu­mien pa­ke­toin­ti suu­rem­mik­si ko­ko­nai­suuk­si ja puh­taal­ta pöy­däl­tä aloit­ta­mi­nen oli­si­vat mukava pi­ris­tys­ruis­ke Koil­lis­maal­le


-
Kuva: Mikko Halvari

Kantatietä 81 ajaessa autoja tulee vastaan kuin parhaimpana talviviikkona. Posion Timisjärven taidekeskuksessa myyjät kehuvat juhannuksen väkimäärää parhaaksi aikoihin. Marketeissa, jäätelökioskeilla ja luontoreittien laavuilla näkee omin silmin, kuinka koronarajoitusten purku on vaikuttanut – nyt halutaan touhuta ja olosuhteiden pakosta juuri kotimaassa.

Kiva kun tulette käymään Koillismaalla, mutta lisääkin tapahtumaa, actionia, kuulemma saisi olla.

Onneksi sellaista on luvassa, kun luonnon, taiteen ja musiikin yhdistävä Villifestivaali järjestetään nyt toista kertaa elokuun lopulla. Oulangan kansallispuistossa pidettävä festivaali oli viime vuonna intiimi ja lämminhenkinen kokemus.

Otin tiistaisen uutisen tapahtuman järjestämisestä vastaan ilolla ja miksikäs en – täksi kesäksi ei aiemmista suunnitelmistani ole jäljellä juuri mitään.

Vastaavia tapahtumia olisi mukava nähdä muuallakin Koillismaalla, mutta olosuhteiden vuoksi tänä kesänä koronan vuoksi tuskin näemme suuria yleisötapahtumia.

Ehdotankin, että otetaan ensi kesänä kaikki patoutunut ilo irti tapahtumista ja kaivetaan naftaliinin syövereistä perinnetapahtuma yhdistäen sen muihin mukaviin.

Vanhan Koillissanomien lehtileikkeen innoittamana mietin juhannusaattona Posion legendaarisia juhannusjuhlia, jotka toivat paikkakunnalle seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluvuilla huippuesintyjiä, Dingoa ja jopa Samantha Foxia – puhumattakaan nyt niistä tuhansista kävijöistä.

Tuo juhannushuvi loppui hurmoksessaan yhdeksänkymmentäluvun alussa, koska yksittäisen urheiluseuran, Posion Pyrinnön, oli haastavaa kilpailla suurten festivaalien kanssa yksinään.

Olisi tarvittu joukkovoimaa, kuten yhdistystä tai katto-organisaatiota.

Nyt sellaiseksi voisivat lähteä kaikki Koillismaan kunnat ja niiden matkailuorganisaatiot. Kaiken kivan ikiongelma, rahoitus, voisi sekin helpottua koronan jälkeisten tukien myötä.

Kuulostaa aika hullulta, mutta lyödään vähän vielä vettä kiukaalle. Entäs siis jos yhdistettäisiin juhannusjuhlat muikkumarkkinatunnelmaan ja jaotellaan tapahtumat eri paikkakunnille, tuotaisiin mukaan sopivasti seutukunnan omaperäistä ruoka- ja juomatarjontaa ja kutsutaan ulko- ja sisäpaikkakuntalaiset mukaan viettämään kesäjuhlatunnelmaa vaikka monena eri ajankohtana?

Sopivasti tapahtumia yhdistellen Koillismaan kesä voisi näyttää markkinoinninkin kannalta mukavan jatkuvalta. Yksi tapahtuma siellä, toinen tuolla – tervetuloa koronan jälkeiseen kehtoon. En varsinaisesti haikaile  yksittäisen juhannusjuhlan perään, sillä näen uudessa korona-arjessa enemmän potentaalia luoda jotain aivan uutta ja yhdessä. Sopisiko villipäätalomuikkujuhannusperhofestivaalikokoelma seutukunnan imagoon? Mitä mietit, olenko aivan hakoteillä?