Tämän vuoden Linnan juhlissa oli teemana ympäristö, ja siksi rouva Jenni Haukion puvun raaka-aine oli koivu. Tuskin koskaan on ennen itsenäisyyspäivän vastaanottoa puhuttu presidentin vaimon puvusta niin kuin tänä vuonna.
Liukosellusta valmistetun puvun materiaali on valmistettu Stora Enson Uimaharjun tehtaalla, mutta alkuperäinen idea syntyi Aalto-yliopiston entisen rehtorin Tuula Teeren pohdinnoista.
Koivuperäinen tuote on uusiutuva, biohajoava ja tietysti kotimainen. Sillä on jo nyt hieman maailmanpelastajan maine. Liukosellusta valmistetuista vaatteista ei irtoa mikromuoveja vesiin. Sen valmistuksessa ei törsätä vettä kuten puuvillan.
Presidenttiparin valinta ei suinkaan ollut sattuma. Presidentti Niinistö otti viikolla vahvasti kantaa YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa. Hän kehotti tekemään ilmaston puolesta tekoja enemmän ja nopeammin.
Myös tällä viikolla pidetyssä Slush-tapahtumassa puhtaitten teknologioiden ratkaisujen esitteleminen ja niihin rahoitusten hankkiminen oli selvästi aikaisempia vuosia enemmän esillä.
Vielä 15-20 vuotta sitten oli paljon tiedemiehiä, jotka kiistivät koko ilmastonmuutoksen. Tänä päivänä heitä ei juurikaan ole – paitsi ehkä jossain Amerikan mantereella.
Säävaihtelut voidaan ehkä vielä jotenkin selittää, mutta voimakkaitten hirmumyrskyjen yleistyminen ja napajäätikön sulaminen ovat vakavia merkkejä tulevasta.
Mutta ei niin pahaa, jotta ei jotakin hyvääkin. Aivan viime vuosien aikana on tapahtunut paljon hyvää puhtaan elinympäristön puolesta. Ympäristöteknologiassa kehitys etenee kovaa vauhtia ja uusia ratkaisuja löydetään. Nyt otetaan vakavasti esimerkiksi sähkö- ja kaasuautot. Energiatuotanto löytää uusia ja halvempia ratkaisuja kivihiilen tilalle.
Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä? Paras teko on olla keräämättä turhaa tavaraa ympärilleen. Toinen kova sana on lajittelu ja kierrättäminen.
Linnan juhlan muotiasiantuntijakin kertoi noudattavansa omassa pukeutumisessaan tänä vuonna kierrättämistä ja myönsi, että turhan tavaran omistaminen on vähän noloa.
Olen asunut Kuusamossa vajaan viikon. Muutossa kertyy jätettä ja ihmeekseni huomasin, että suuressa taloyhtiössä ei lajitella kuin sanomalehtipaperi.
Vilkaisu nettiin osoitti, että Kuusamosta löytyy neljä kierrätyspistettä, joista vain yhteen kelpaavat kaikki eli lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi, kartonki, muovi ja vaatteet. Kotitalouksien vaaralliset jätteet voi toimittaa maksutta Kuusamon kaupungin jäteasemalle.
Lohdullista tässä tilanteessa on sekin, että nuorelle sukupolvelle jätteiden lajittelu ja kierrätys on itsestäänselvyys. Tiedän monta perhettä, jossa lapset toimivat lajittelupoliiseina. Hyvä niin – jospa se maailma sittenkin pelastuu.