Kolumni

Toimittajalta: Torankijärven pohjassa on tietojen mukaan sedimenttiä jopa monien metrien paksuudelta - voisiko kemikaalikäsittely olla toteutuskelpoinen?

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO) on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemuksen koskien Torangin (Kuusamon) uutta jätevedenpuhdistamoa.

Avissa on arvioitu, että lupahakemuksen käsittelyyn menee noin vuoden verran. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan uuden puhdistamon rakennustöihin voitaisiin päästä jopa parin vuoden päästä, mikä tuntuu ehkä hieman optimistiselta ajatukselta.

Vesiasiat ja varsinkin jätevesiasiat ovat sellaisia, että ne kiihdyttävät ihmismieliä. Kuusamossa on käyty väliin pienempää ja väliin suurempaa kiistaa jätevesien johtamisesta milloin minnekin pitkästi yli kaksi vuosikymmentä. Ensin kiisteltiin siitä, rakennetaanko yksi vai kaksi puhdistamoa – rakennetaan kaksi. Toinen Rukalle ja toinen keskustaan.

On myös kiistelty kiihkeästi siitä, mihin suuntaan Torangin purkuputki rakennetaan. Johdetaanko vedet Soilun, Maunujärven, Torangin vai ehkä Säynäjäperän suuntaan. Torankiin putki tullaan edelleenkin vetämään, vaikka avi on vuoden 2016 ympäristölupapäätöksessä Torangin puhdistamosta todennutkin, että purkusuuntaa tulee selvittää. Sitähän ei kannata enää tehdä, kun on parikymmentä vuotta lyöty päätä puuhun ja aina on vastaukseksi purkusuunnasta saatu Toranki.

Uusi Torangin puhdistamo tullaan rakentamaan kuitenkin niin sanotusti pois silmistä Munakan-Mäntyselän suuntaan, josta puhdistetut jätevedet ohjataan putkea myöten Torankiin. Nykyinen laitos on tehty alunperin jo 1970-luvulla, minkä jälkeen sitä on laajennettu ja laitteistoa uusittu.

Uudelle laitokselle tullaan antamaan varmasti nykyistä tiukemmat lupaehdot kuten kävi Rukallakin. Torankijärven nykytilaa on vaikeaa varmaan millään konstilla saada paranemaan, mutta toivottavaa olisi, että järven tila ei ainakaan tästä huononisi.

Toisaalta, vesistöjä on koetettu viime vuosina kunnostaa kemikaalikäsittelyllä kuten viime viikolla esimerkiksi Kuusamon Nälkämölammella. Veteen ruiskutetaan kemikaalia, joka pohjaan saostuessaan kiinnittää fosforia, ettei se pääse enää liukenemaan veteen. Yrittäjän mukaan toimet ovat onnistuneet ja kemikalointiaine ei sula vedessä vuosikymmeniin vaan jää sinne.

Voisiko mahdollinen toimi olla toteutuskelpoinen myös Torankijärvessä? Torankijärven pohjassa on tietojen mukaan sedimenttiä jopa monien metrien paksuudelta. Järven kuivattamisajatuskin on heitetty esiin, mutta järvi lienee siihen kooltaan liian suuri.

Kemikalointi tietenkin maksaisi melkoisen summan (arviolta jopa useita satoja tuhansia euroja), mutta jo sillä voitaisiin järven tilaa parantaa pysyvästi, asiaa kannattaisi harkita.

Yrittäjän mukaan toimet ovat onnistuneet.