Vesihometartunta on tappanut kasvatettuja kaloja Taivalkoskella ja Kuusamossa. Sekä Kostonjärvessä että Irnijärvessä kuolleita kaloja on ollut noin kolmasosa kassikasvatetuista taimenista. Luonnonkaloissa ei ole ollut tartuntaa.
– Joka vuosi osa kaloista kuolee, mutta aikaisempina vuosina kuolleita kaloja on ollut enintään kymmenen, kun nyt on tuhat, Kostonjärven kalastusosakunnan esimies Veikko Naumanen kertoo.
– Laskin, että Irnijärvessä on ollut kuolleita kaloja nyt noin 1 100 kappaletta, Irninkylän kalastusosakunnan esimies Arto Naumanen sanoo.
Kalat on tuotu järviin alkukesästä. Voimalohi oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs epäilee, että kylmä alkukesä on osaltansa vaikuttanut vesihometartuntoihin.
– Veden lämpötila pysyi pitkään otollisena vesihomeelle, Pylväs sanoo.
– Nyt, kun vesi on lämmennyt, vesihometartunnat ovat loppuneet ja tilanne on mennyt ohi.
Pohjolan voiman omistaman Voimalohi oy:n sopimuskasvattajana toimii Kalankasvatus Vääräniemi oy. Yrityksen toimitusjohtaja Kari Vääräniemi kertoo saaneensa Eviralta tiedon, että kalojen kuolinsyyksi on varmistunut vesihome.
– Vesihometta esiintyy kaikissa vesissä. Se on ihan tuurista kiinni, tarttuuko vesihome kaloihin, Vääräniemi sanoo.
Vesihometautia on esiintynyt aikaisemmin myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Tornionjoesta on löytynyt viime vuosina runsaasti vesihometartunnan saaneita kaloja.
– Aikaisempina vuosina tätä on ollut monilla kalanviljelylaitoksilla hyvin voimakkaana, mutta kassikasvatuksessa tämä on ensimmäinen kerta, Pylväs sanoo.
Osa Irnijärven ja Kostonjärven kuolleista kaloista on toimitetty Eviraan tutkittavaksi, loput on haudattu monttuun. Kalojen keräämisessä ja hautaamisessa on riittänyt kalastajille työtä.
– Yhtenä päivänä nipattiin pinnasta 400 kalaa, Veikko Naumanen sanoo.
Kuolleita kaloja nostettiin eniten pari viikkoa sen jälkeen, kun ne oli tuotu järviin. Tällä viikolla kuolleita kaloja on löytynyt enää muutamia.
Istutuksia jatketaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti syksyllä. Pylväksen mukaan Voimalohi Oy korvaa menetetyt kalat syksyn istutuksissa.
Järvien asukkaat ja mökkiläiset ovat olleet huolissaan, miten kalakantojen käy, jos epidemia jatkuu muinakin vuosina.
– Harmittaa se vain pahus tuo homma, Veikko Naumanen sanoo.
– Ei tämä yksi kesä vielä mitään tee, mutta jos tämä monen kesän vaiva olisi, niin kyllähän siinä kalakannat ehtyisi.
Järviin istutetaankymmeniätuhansia taimenia
Taimenia istutetaan Irnin alueelle yhteensä 10 150 kappaletta ja Kostonalueelle 11 150 kappaletta.
Touko-kesäkuussa osa taimenista siirretään kassikasvatukseen järviin, jossa niitä hoitavat Irninkylän kalastuskunta ja Kostonjärven kalastusosakunta.
Jatkokasvatus jatkuu sulan veden ajan, jonka jälkeen kalat levitetään järviin.
Istutukset jatkuvat syksyllä.
