Elokuussa Äkäslompolo vaikutti lähes aavekylältä. Hotellin virkailijakin totesi, että hiljaista on. Kertoi, että ruskaa ja sen myötä saapuvia matkailijoita odotellaan jo kovasti. Ravintolassa ei tarvinnut odotella ruokaa pitkään, sillä muita asiakkaita ennen meitä siellä ei ollut. Aamulenkilläkään maagisella Varkaankurunpolulla ei tullut vastaan kuin yksi pariskunta.

Muutamaa päivää myöhemmin kotimaisemissa Pienellä Karhunkierroksella vastaantulijoita oli jo enemmän, mutta tervehdyksiä sai heitellä huomattavasti vähemmän kuin tavallisesti.