Uusi Kan­sal­li­nen met­sä­stra­te­gia kokoaa yhteen eri­lai­set ta­voit­teet metsien käy­töl­le

Vuonna 2015 hyväksytty Kansallinen metsästrategia 2025 kokoaa yhteen metsien käyttöä koskevat erilaiset tavoitteet sekä niistä johdetut toimenpiteet. Strategia on viime vuonna toteutetun arvioinnin perusteella osoittautunut hyväksi työkaluksi metsäpolitiikan ohjauksessa, toimenpiteiden priorisoinnissa ja alan yhteisessä kehittämisessä. Myös strategian visio ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde” on edelleen ajankohtainen.

Muutoksia puolestaan ovat puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, digitalisaatio, Aasian kasvanut merkitys suomalaiselle metsäalalle sekä kestävyyden turvaaminen ja vastuullisuus. Uudistetussa strategiassa pyritään sovittamaan tasapainoisesti yhteen taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Aktiivisella ja kestävällä metsien hoidolla tavoitellaan metsien kasvun lisäämistä niin, että metsät säilyvät hiilinieluina ja raaka-ainetta riittää samalla teollisuuden tarpeisiin ja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Lisääntyvien hakkuiden vastapainoksi tarvitaan luonnonhoidon tehostamista.

Osa vuonna 2015 nimetyistä strategisista hankkeista on jo toteutunut ja tilalle on nyt lisätty uusia, ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavia hankkeita.

Uusilla hankkeilla lisätään muun muassa tietämystä hiilivarastojen ja hiilensidonnan kehittymisestä metsissä sekä metsien ja metsänhoidon myönteisistä vaikutuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hankkeilla tuetaan myös uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämistä ja puurakentamista, edistetään luontomatkailun ja luonnontuotealan kehitysmahdollisuuksia sekä korostetaan nuorisonäkökulmaa, monipuolista osaamista ja viestintää.

Kansainvälisessä metsäpolitiikassa ja EU-vaikuttamisessa tavoitteena on vahvistaa metsätalouden ja metsiin pohjautuvan biotalouden roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Strategialuonnos on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla, ja valmistelussa on kuultu metsäneuvostoa ja sen alaisia työryhmiä. Taustatietoa ja ideoita päivitystyöhön on saatu myös useista alueellisista kuulemisista ja kansalaisille suunnatun Ota kantaa -kyselyn vastauksista.