Lumikuorma kasvoi helmikuun lopulla reilusti Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä lunta on nyt yleisesti 100-150 kilogrammaa neliömetrillä. Suomen ympäristökeskus kehottaa tarkkailemaan isojen hallien kattojen lumikuormia maaliskuun alussa ja poistamaan lumia tarvittaessa. Tavalliset asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin. Läntisessä ja eteläisessä Suomessa lunta on vähän.
–Aiempina vuosina suurten hallien ja muiden laajarunkoisten rakennusten kattojen rakennevirheet ovat alkaneet ilmetä lumikuorman kasvettua 80-100 kiloon neliömetrillä, joten tällaisten rakennusten lumikuorman tarkkailu on nyt tärkeää Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tarvittaessa lunta on poistettava katoilta, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen tiedotteessa.
Omakotitalot ja muut asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman osalta.
–Pikemminkin suuri riski on lumen pudottajien tippuminen katolta sekä katoilta putoavat lumi- ja jäämassat, Vehviläinen kertoo.
Sateet ja lumen sulaminen kasvattavat jokien virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa
Maaliskuun alkuun ennustetut sateet ja lumen sulaminen kasvattavat jokien virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa. Jokien vedenkorkeudet nousevat maaliskuun alussa, mutta parin leudomman päivän jälkeen sään ennustetaan taas viilenevän, joten huiput jäävät verrattain pieniksi.
Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa.
Helmikuun sademäärä oli lähes koko maassa 10-40 millimetriä. Vähiten, 10-15 mm ja vain alle puolet keskimääräisestä, satoi Kemijoen vesistöalueen eteläosissa ja Iijoen vesistöalueella.
Helmikuun alkupuolella lumikuorman kasvu oli koko maassa melko pientä. Kuukauden päättyessä koko maassa oli lunta. Pohjoiseen ja itään mentäessä lumikuorma kasvoi, ja Oulu-Kuopio-Joensuu-linjan pohjoispuolella lumikuorma oli lähes kaikkialla yli 100 kiloa neliöllä. Runsaslumisimmilla alueilla Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa lunta oli yli 150 kiloa neliöllä.
Pohjois-Pohjanmaalla lunta oli monin paikoin ajankohtaan nähden selvästi tavallista vähemmän.
Helmikuun alkupuolella jäänpaksuudet kasvoivat melko tasaiseen tahtiin, mutta kuukauden loppupuolella ne pysyivät ennallaan miltei koko maassa. Kasvua kertyi kuukauden aikana pääosin 5-15 senttiä. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuudeksi mitattiin maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 35-55 senttiä ja Lapissa 50-75 senttiä. Lukemat ovat melko lähellä ajankohdan keskiarvoa. Pohjoisessa jäät olivat paikoin hieman keskimääräistä ohuempia, lännessä hieman ajankohdan keskiarvoa paksumpia. Kohvajään ja teräsjään suhteessa on suurta alueellista vaihtelua. Paikoin jää on täysin teräsjäätä, paikoin taas jopa kolmasosa kokonaispaksuudesta voi olla kohvajäätä.