Joko luit: Ru­ka­kes­kus ke­hit­tää Maston aluetta 14 mil­joo­nal­la

Vanha kuva: Karhu ahmi viisia kania ko­ti­pi­has­ta Tol­pan­nie­mes­sä lo­ka­kuus­sa 1993

Kalakisa: Erkin ver­kos­ta Ala-Kit­kal­la nousi lähes kolmen kilon siika

Mainos: Tutustu Koillissanomat Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Vam­mau­tu­mis­ris­ki lii­ken­tees­sä on Poh­jois-Suo­mes­sa suuri – Kuu­sa­mos­sa ja monessa Lapin kun­nas­sa nähty maan kor­keim­pia vam­mau­tu­mis­mää­riä, syynä muun muassa moot­to­ri­kel­kat

Lapin kunnissa onnettomuus- ja vammautumisriskiä lisäävät muun muassa moottorikelkkailu, talviolosuhteet ja suuri matkailijoiden määrä.

Pohjois-Suomessa sattuu liikenneonnettomuuksia henkilöautojen ratissa, mutta myös esimerkiksi moottorikelkoilla.
Pohjois-Suomessa sattuu liikenneonnettomuuksia henkilöautojen ratissa, mutta myös esimerkiksi moottorikelkoilla.
Kuva: Veli-Jukka Mustajärvi / Arkistokuva

Monissa Pohjois-Suomen kunnissa sattuu muuta maata yleisemmin onnettomuuksia, joissa loukkaantuu ihmisiä, kun liikennevahinkoja suhteuttaa niiden vakavuuden ja alueen väkiluvun mukaan, kertoo vakuutusyhtiö Lähitapiola.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikennevahinkotilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana väkilukuun suhteutettu vammautumismäärä on ollut korkein Kittilässä. Lapista kymmenen vammautumisriskiltään suurimman kunnan joukkoon nousee myös joukko muita kuntia: Muonio, Kolari, Enontekiö, Simo ja Sodankylä.

Pohjois-Pohjanmaalta mukana on Kuusamo.

Lapin kunnissa onnettomuus- ja vammautumisriskiä lisäävät muun muassa moottorikelkkailu, talviolosuhteet ja suuri matkailijoiden määrä.

– Jos moottorikelkalla sattuu esimerkiksi ajamaan ulos reitiltä tai törmää johonkin, loukkaantuminen on paljon todennäköisempää kuin esimerkiksi autossa, jossa kori suojaa kyydissä olijoita. Moottorikelkalla vahinkoja voi sattua kokemattomille matkailijoille, mutta vauhti tai lumen alla piilevät esteet saattavat joskus yllättää myös paikalliset kuskit, korvausjohtaja Janne Koskela Lapin Lähitapiolasta kertoo tiedotteessa.

Esimerkiksi Kittilässä vammautumiseen johtaneista liikennevahingoista noin puolet on sattunut moottorikelkalla. Toiseksi useimmin tilanteessa on ollut mukana henkilöauto.

Lapin maakunnan alueella henkilövahinkojen osuus kaikista liikennevahingoista oli viime vuosikymmenellä noin 23 prosenttia, kun se esimerkiksi Uudellamaalla oli 14 prosenttia.

Matkailijoiden osuus onnettomuuksissa merkittävä

Vuosikymmenen aikana Kittilän alueella liikenteessä on tullut vajaat 14 uhria 100:aa asukasta kohden. Uhrilla tarkoitetaan menehtyneiden henkilöiden lisäksi myös lievempiä vammautumisia.

OTI:n tilasto perustuu lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvattuihin henkilövahinkoihin, joten se pitää sisällään myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi käyneet näyttämässä pieniä vammoja lääkärillä kolarin jälkeen.

– Lapin suhteessa suurempaa vammautumisriskiä voivat talvisten kulkuneuvojen ohella selittää esimerkiksi pitkät etäisyydet ja vähäinen julkinen liikenne. Kauppaankin pitää ajaa usein omalla autolla. Haja-asutusalueilla liikenne painottuu myös maanteille, mikä tarkoittaa taajamia suurempia nopeuksia ja sitä myötä riskejä, sanoo OTI:n liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius Lähitapiolan tiedotteessa.

Matkailijoiden osuus pohjoisen kunnissa sattuvissa turmissa voi olla merkittävä. Esimerkiksi Kittilässä vuonna 2018 sattuneissa henkilövahingoissa ulkopaikkakunnalle rekisteröity auto oli aiheuttaja puolessa tapauksista. Kuntien alueella sattuneita vahinkoja voi selittää myös läpikulkuliikenne.

– Pohjoisen matkailukohteissa, kuten Levillä, liikenne vilkastuu merkittävästi lomasesonkien aikaan. Kaikki eivät ole tottuneet talven haastaviin ajo-olosuhteisiin. Esimerkiksi monet lentävät Rovaniemelle ja lähtevät siitä eteenpäin vuokra-autolla, kertoo Lähitapiolan Janne Koskela.

Eniten liikennevahinkoja pelkissä määrissä mitattuna sattuu kuitenkin tiheän asutuksen alueella. Esimerkiksi Helsingissä kirjattiin vuosina 2009–2018 noin 121 000 liikennevahinkoa, kun Kittilässä niitä oli reilut 2100.