Kolumni

Veikko Räisäsen kolumni: 7,01 miljoonaa markkaa, 6467 asukasta ja 198 pykälämerkintää – Taivalkoski vuonna 1969

Taivalkoskella vuonna 1969 oli 6487 asukasta ja pitkäaikaisennusteessa Valtakunnansuunnittelutoimisto ennusti, että asukkaita olisi pinta-alaltaan 2650.7 km2 kotikunnassamme vuonna 1990 7418 henkeä. Pinta-alaluvussa lienee virhe, sillä nykyään kuntamme pinta-ala on 2650.7 km2. Rahaa kunnan menoihin tarvittiin 7.01 miljoonaa markkaa, josta määrästä kerättiin muina tuloina 4.84 miljoonaa ja loput 2.17 miljoonaa kerättiin veroina.

Kunnan nimi johtuu Iijoessa olevasta koskesta ja koski taas on saanut nimensä siitä, että Iijokea veneellä kuljettaessa kosken tyrskyt piti kiertää ja vene vetää kosken sivuitse ja tällöin muodostui veneen vetotaival ja koskelle saatiin näin oikein vetävä nimi ja myöhemmin myös nimi 1879 syntyneelle kunnalle.

Kunnalla on myös hopeasta valmistettu vaakuna, jonka on suunnitellut helsinkiläinen taiteilija Kai Kajander. Vaakunassa on punaisessa kentässä justeerisaha ja tämän yläpuolella kuusisakarainen lakio ja sisäministeriö on vahvistanut vaakunan käyttöönotettavaksi 2. päivä syyskuuta vuonna 1959.

Kunnanvaltuusto on pitänyt vuoden aikana 7 kokousta ja niistä pidetyt pöytäkirjat sisältävät 143 konekirjoitettua sivua ja 198 pykälämerkintää. Kunnanhallitus on pitänyt 45 kokousta ja pöytäkirjasivuja on kirjoitettu 548 sivua ja 1206 pykälämerkintää. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Viljo Taivalkoski ja varapuheenjohtajina Veijo Haukivaara ja Paavo Pukkinen. Kunnalliset ilmoitukset saatettiin kuntalaisten tiedoksi kunnan ilmoitustaululla sekä tärkeimmät asiat myös lehdissä ”Kansan Tahto”, ”Liitto” ja ”Pohjolan Työ.”

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa 17. tammikuuta valtuusto päätti ostaa maa-alueen Kajaani Oy:ltä likaveden puhdistuslaitosta varten. Kokouksessa 4. maaliskuuta valtuusto päätti laajentaa kouluhammashoidon käsittämään röntgentutkimuksen, hampaiden oikomisen ja juurenpääleikkauksen. Samaisessa kokouksessa valtuusto päätti kiireellisyysjärjestyksestä yksityisteiden muuttamiseksi paikallisteiksi.

Kokouksessa 23. toukokuuta ensimmäisenä paikallisteiksi muutettiin Kolkonjärven, Kylmäluoman ja Rintelän yksityistiet ja päätettiin hankkia Piston koululle kunnan puhelin. Seuraavassa kokouksessa 23. heinäkuuta myönnettiin 1500 markkaa ennakkoa Askan yksityistien rakentamiseen ja myönnettiin Tyräjärven Etelärannan yksityistien rakentamiseen avustusta 30 prosenttia rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään kustannusarvion määrästä. Päätettiin myös perustaa kuntaan alkoholitarkastajan sivuvirka ja vahvistettiin toimesta maksettava palkka. Kokouksessa 20. syyskuuta valtuusto käsitteli edelleen paljon tieasioita, mutta myös paljon muuta. Kuten ”Päätettiin antaa maataloustoimikunnan tehtäväksi sosiaalialennusvoin asioiden hoitamisen.” Kokouksessa valittiin Raimo O. Remes Taivalkoskelta kunnan palopäällikön sivuvirkaan.

Kokouksessa 27. lokakuuta vuoden 1970 ennakkoveroäyrin hinnaksi päätettiin 15 penniä ja samassa istunnossa valittiin kunnan sosiaalisihteeriksi yhteiskuntatieteiden ylioppilas Veikko Anttila Varkaudesta. Vuoden viimeisessä istunnossa 19. joulukuuta valtuusto piti hiljaisen hetken seisaalleen nousten edesmenneen kunnanrakennusmestari Matti Hapuojan muistolle ja nimesi vähän myöhemmin virkaan palkkaluokalla 22 rakennusmestari Matti Paloniemen. Kokouksessa päätettiin myös se, että kunnan viranhaltijoille ja työsopimussuhteisille talonmiehille maksetaan vuoden 1970 aikana entiseen tapaan syrjäseutulisää 7.5 prosenttia.

Kunnanjohtajana oli tuolloin Eero Lohi, joka toimi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana ja hänen varamiehensä oli selväsanainen Väinö Pitkänen. Hallitus hoiteli tuolloin isoja ja pieniä asioita, kuten antoi Iikka Turpeiselle luvan johtaa taloonsa vettä kunnan maalla olevasta lähteestä. Tai että hallitus tilasi Lauri Mikkolalta Jurmusta 50 kuutiota koivuhalkoja kaikkiaan kunnan tarvitsemasta 3600 kuutiometristä. Hallitus lähetti myös kerhoneuvoja Maija Huovisen metsäsienien poimijain kouluttajakurssille joko Kajaaniin tai Rovaniemelle.

Kunnalliskodin johtajalle Irja Vahtola-Lidströmille päätettiin myöntää oman auton käyttöoikeus kunnalliskodin asioissa Kirkonkylällä käydessään enintään neljä kertaa kuukaudessa. Lieneekö tässä päätöksessä sitä vanhan ajan ”mitä se hyvejää” – ajattelua, sillä matka taitaa olla mutkin vain noin kymmenen kilometriä.