Vielä 1980-lu­vul­la val­tuus­toon oli kova pyrky, mutta enää uusia on hankala hou­ku­tel­la mukaan – Pit­kä­ai­kai­set kes­kus­ta­päät­tä­jät Liisa Sii­ka­luo­ma ja Reijo Ron­kai­nen muis­te­le­vat 70 vuotta täyt­tä­vän kun­nal­lis­jär­jes­tön vai­hei­ta

Näin syksyllä lehtien haravointi pihapiiristä kuuluu Liisa Siikaluoman ohjelmaan. Liisa Siikaluomalla on laaja lehtiarkisto muun muassa kunnallisvaalien tiimoilta.
Näin syksyllä lehtien haravointi pihapiiristä kuuluu Liisa Siikaluoman ohjelmaan.
Näin syksyllä lehtien haravointi pihapiiristä kuuluu Liisa Siikaluoman ohjelmaan.
Kuva: Mikko Häme

Kuusamon keskusta viettää 70-vuotisjuhlaansa sunnuntaina. Koillissanomat haastatteli kaksi kokenutta keskustalaisvaluutettua. Liisa Siikaluomalla ja Reijo Ronkaisella on yhteensä vuosikymmenten kokemus puoluetyöstä Koillismaalla. Molemmat tulivat sattumalta mukaan politiikkaan, mutta kokevat, että uusia on enää hankala saada mukaan.

Valtuustossa vuodesta 1988

Kuusamolainen Liisa Siikaluoma selaili leikekansiotaan kotonaan Kaivoslammentiellä. Kansiossa on lehtileikkeitä vuosikymmenien ajalta, 1980-luvun alkupuolelta lähtien, kun ammattiliitto TeHy perustettiin.

– Minua pyydettiin Kuusamossa ehdokkaaksi TeHy:n valtuustovaaleihin sitoutumattomien, liberaalien ja keskiryhmien listalle. Lupauduin ja tulin valittua. En ollut aikaisemmin ollut mukana missään politiikassa. Ennen Kuusamoon palaamistani olin töissä Mäntässä ja siellä olin ollut mukana järjestötyössä, mutten missään poliittisessa ryhmässä.

Tuosta TeHy:n vaalista Siikaluoman yhteiskunnallisen toiminnan ura kuitenkin alkoi. Vuoden 1988 kunnallisvaalien alla häntä kosiskeltiin sekä kokoomuksen että keskustan ehdokkaaksi.

– Mietin asiaa ja rupesin keskustan ehdokkaaksi. Puolue tuntui minusta luontevalta valinnalta, koska olen maalaistalon tytär ja lähtenyt syrjästä koulutaipaleelle.

Siikaluoma meni vaaleissa heti läpi ja sai 95 ääntä. Hän muistelee, että keskustan listoilta meni monta muutakin naista tuolloin ensimmäistä kertaa valtuustoon. Hänen lisäkseen ainakin Ulla Puljula, Lea Törmänen, Kirsti Karvonen ja Kaisa Kurtti.

Vuodesta 1988 alkaen Liisa Siikaluoma on istunut valtuustossa ja enimmillään ääniä on tullut yli 300. Hän oli ensimmäinen kuusamolainen naisvarapuheenjohtaja Pauli Saapungin johtamassa valtuustossa. Myöhemmin Siikaluoma on ollut valtuuston puheenjohtaja (ensimmäinen naispuheenjohtaja oli Ulla Parviainen) ja toiminut muun muassa hallituksessa ja ollut teknisen lautakunnan puheenjohtaja.

– Minulla ei ole ollut ristiriitoja muiden puolueiden kanssa ja kaikkien kanssa olen tullut toimeen. Puolueissa on ollut hyviä toimijoita. Pauli Saapunkia haluan myös kiittää. Kun oli yhteisiä tilaisuuksia, hän oli maltillinen puheenjohtaja ja huomioi hyvin myös naiset.

Vielä vuosikymmeniä sitten valtuustoon oli paljon pyrkijöitä, mutta määrät ovat vähentyneet. Siikaluoman mukaan nuoria pitäisi saada jotenkin innostettua mukaan, mutta työ ja lasten harrastukset vievät ajan. Lisäksi ei haluta leimautua puoluepoliittisesti.

– On hyvin tärkeää, että paikkakunnalta on kansanedustaja. Toivottavasti Ulla Parviainen saa jatkaa työtään. Hän on hyvin perehtynyt asioihin ja vie niitä eteen päin.

Reijo Ronkainen on vuosikymmenet tehnyt laajaa järjestötyötä.
Reijo Ronkainen on vuosikymmenet tehnyt laajaa järjestötyötä.
Kuva: MIKKO HÄME

”Takapiru” toiminnassa 61 vuottaKuusamolainen Reijo Ronkainen, 79, muistaa vielä hyvin erään päivän vuodelta 1957. Hän oli tuolloin 18-vuotias ja asui Junttilassa.– Kylällä Hartikaisen talon yläkerrassa pidettiin silloisen Maalaisliiton maaseudun nuortenliiton kokousta. Enoni Niilo Lämsä, joka oli tuolloin mukana puolueen toiminnassa sai houkuteltua minut mukaan kokoukseen – vei sinne ja haki pois. Paikalla olivat muun muassa Jaakko Huotari sekä Viljami ja Taimi Pitkänen. Ensimmäisessä kokouksessa vähän jännitti.

Tuosta tilaisuudesta Ronkaisen poliittinen toiminta oikeastaan lähti käyntiin. Hän oli mukana ensin Kirkonkylän maalaisliiton toiminnassa ja kävi maaseudun nuorten liiton kokouksessa, jossa tapasi muun muassa puheenjohtaja Heikki Hasun. Ensimmäinen kansanedustaja, jota Ronkainen pääsi kättelemään oli Niilo Ryhtä.

– Nuoruusaikoinani vaalikelpoisuusikäraja oli 21 vuotta, enkä ollut vielä ehdolla kunnallisvaaleissa kuin vasta 1980-luvulla. Alkuvuosina lautakuntia oli paljon ja minäkin pääsin lautakuntiin ja sain niistä paljon oppia kunnallisesta päätöksenteosta ennen valtuustoon pyrkimistäni ja pääsemistäni. Keskeistä työtä oli Kirkonkylän paikallisosastossa toimiminen. Sittemmin olin myös kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja mukana piiritoimikunnassa.

Puoluekokouksissa on tullut käytyä tosi monta kertaa eri puolilla Suomea. Muistan hyvin sen puoluekokouksen, jossa Maalaisliitosta tehtiin Keskustapuolue. Itse olin nimenmuutoksen kannalla, Ronkainen sanoo.

Ronkainen on ollut mukana monen kuusamolaisen kansanedustajan valinnan yhtenä ”takapiruna”. Ensimmäinen oli Niilo Ryhtä, sitten Mauno Manninen ja Pauli Saapunki.– Minulla itselläni ei ole ollut hinkua eduskuntaan, enkä ole siihen leikkiin halunnut lähteä. Se on kovaa peliä ja osa haukkuu ehdokkaita selän takana.

Muutenkin Ronkainen sanoo keskittyneensä politiikassa järjestötyöhön. Pyrkimys korkeille paikoille ei ollut ykköstavoite, vaan enemmänkin järjestötyö. Keskusta pärjää, kun järjestökoneisto on hyvä ja yksimielinen.

– Kenttätyössä tulivat Kuusamon kylät ja tuvat tutuiksi. Kansanedustajavaalityössä kuljettiin myös Iijokivarressa ja jopa Oulujoella. Tulin niissä maisemissa tutuksi ja vielä nykyäänkin joku saattaa tulla tavattaessa kysymään, että oletko vielä mukana politiikassa.

Keskustaa on syytetty varsinkin Kuusamossa yksipuolueasemasta. Ronkaisen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen ja puolue ei ole asioita käsitellessä niin yksimielinen mitä ulos näyttää.– Kun olemme sopineet sitten päätöksenteosta muiden puolueiden kanssa, se on toiminut.Ronkainen ei osaa oikein nimetä yhtään suurta asiaa tai isoa linjaa asiaa, joka voisi Kuusamossa olla toisin, jos keskustalla ei olisi määräävää asemaa ja muut puolueet olisivat vahvempia, mitä nyt.

– Vaikea sellaista on on oikein löytää. Otetaanpa vaikka koulujen lakkauttamiset sotien jälkeen. Kyllä puolueet ovat olleet asiassa aika yksimielisiä.Joskus aikoinaan henkilövalinnat herättivät keskustelua ja olivat poliittisia ja niistä äänestettiin. Nyt tilanne on siltä osin muuttunut selvästi ja valinnat tapahtuvat osaamisen perusteella, Ronkainen toteaa.

Ronkainen on ollut mukana toiminnassa useammankin maalaisliitto-keskustan puoluejohtajan aikana. Nykyinen  puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä on Ronkaisen mukaan menestynyt aivan loistavasti, vaikka opposition pitää häntä moittiakin. Esko Aho on jäänyt mieleen samantyyppisenä henkilönä.

– Parta ei kuitenkaan Sipilälle sovi.

Keskustan Kuusamon kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhla su. 30.9.2018. Klo 12 Kirkkosaaren ympäristössä yhteislaulua. Varsinainen juhla alkaa kello 16 Kuusamotalolla kakkukahvilla ja pääjuhla kello 17. Mukana Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.