Aluevaalit: Juho, 18, kävi ensi kertaa ko­pis­sa: "aika lyhyt ko­ke­mus" – alue­vaa­lien var­si­nai­se­na vaa­li­päi­vä­nä Kuu­sa­mo­ta­lol­le virtasi ää­nes­tä­jiä ta­sai­sen rau­hal­li­seen tahtiin

Aluevaalit: Seuraa ään­ten­las­ken­nan ete­ne­mis­tä reaa­li­ajas­sa

Osallistu lukijaäänestykseen: Valitse Koil­lis­sa­no­mien paras kansi vuo­del­ta 2021

Tilaajille

Viikon luon­toää­ni: Jär­ri­peip­po ryystää taajaan Koil­lis­maal­la

-
Kuva: Piirros: Aino Uski

Toukokuusta alkaen Koillismaan metsästä voi kuulua linnun laulu, jota on vaikea hahmottaa lauluksi. Järripeippo esittää lyhyen, ryystämistä muistuttavan yksitavuisen laulun, jota on kuvattu kuivaksi, unettavaksi ja kuorsaavaksi.

Useiden pohjoisten lajien kuten järripeippojen kannat ovat harventuneet päälevinneisyysalueen eteläpuolella. Syiksi on mainittu elinympäristön köyhtyminen ja ilmastonmuutos. Järripeipon vaatimukset reviirin suhteen eivät ole tiukimmasta päästä, mutta sekametsää tai tunturikoivikkoa laji kaipaa. Järripeipon yhtenäinen pesimäalue alkaa Kajaani-Kokkola-linjan pohjoispuolelta. 40 vuoden ja 40 prosentin taantumasta huolimatta kanta on pysynyt keskimäärin 1,5 miljoonassa parissa. Koillismaalla lintuatlastutkimuksen pesimävarmistuksia on käytännössä joka ruudussa.