Yh­dek­sän poh­joi­sen MTK:n joh­to­kun­taa esitti mi­nis­te­ri Le­päl­le: porot ai­dat­ta­va py­sy­väs­ti ete­läi­sel­lä po­ron­hoi­to­alueel­la

MTK-Kuusamon ja koko Pohjois-Suomen syyskokousten aloituskokous pidettiin Kuusamossa Oivangissa tiistaina. Mukana olivat muun muassa Hemmo Turpeinen (vas.), Matti Tyhtilä, Taina Laukkanen-Ervasti, Saini Palosaari ja Jari Ahlholm. Poro herättää Koillismaalla tunteita puolesta ja vastaan. (Arkistokuva)
MTK-Kuusamon ja koko Pohjois-Suomen syyskokousten aloituskokous pidettiin Kuusamossa Oivangissa tiistaina. Mukana olivat muun muassa Hemmo Turpeinen (vas.), Matti Tyhtilä, Taina Laukkanen-Ervasti, Saini Palosaari ja Jari Ahlholm.
MTK-Kuusamon ja koko Pohjois-Suomen syyskokousten aloituskokous pidettiin Kuusamossa Oivangissa tiistaina. Mukana olivat muun muassa Hemmo Turpeinen (vas.), Matti Tyhtilä, Taina Laukkanen-Ervasti, Saini Palosaari ja Jari Ahlholm.
Kuva: MIKKO HÄME

Porot pitäisi aidata ympärivuotisesti tarhoihin saamelaisalueen ulkopuolella. Tällaisen vetoomuksen esitti yhdeksän eteläisellä poronhoitoalueella toimivaa MTK:n johtokuntaa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle viime perjantaina eduskunnassa. Mukana ovat Koillismaan MTK-yhdistykset.

Vierailulla olivat MTK-Pohjois-Suomen johtokunnan puheenjohtaja Jari Ahlholm, johtokunnan taivalkoskelainen jäsen Hemmo Turpeinen sekä syyskuun alussa MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtajana aloittanut Matti Tyhtilä.

 

Kutsun vierailulle oli esittänyt ministeri itse, koska hänelle on tullut niin paljon palautetta poroasioiden saamiseksi kuntoon MTK-Pohjois-Suomen koillisosan ja MTK-Lapin eteläosan kunnissa, Tyhtilä kertoi MTK-Kuusamon syyskokouksessa tiistaina.

Tyhtilän mukaan ministerin vastaus oli, että jos nykyinen poronhoitolaki ei toimi, niin pannaan se toimimaan.

Tyhtilä sanoo itsekin saaneensa paljon soittoja tehtäväänsä tulon jälkeen.

– Soittajat ovat valitelleet porojen aiheuttamista ongelmista, kun nurmia on syöty ja vahinkoja tehty. Arviointilautakunnalla ei ole esimerkiksi Kuusamossa puheenjohtajaa eivätkä viranomaiset voi määrätä sellaista, siksi homma ei toimi. Kävimme kesällä Kuusamossa kahdella tilalla vahinkoja toteamassa.

MTK:n julkaisemassa tiedotteessa todetaan ongelmana olevan sen, ettei porojen laiduntamista viljelysmailla estetä poronhoitolain määräämällä tavalla ja asiasta kärsivät nurmea aktiivisesti viljelevät maatilat. Ammatin harjoittaminen vaarantuu jatkuvien satovahinkojen vuoksi.

Vetoomusta ministerille luovuttanut Turpeinen sanoi, ettei oikeutta ole saatu. Asia koskee viljelijöiden lisäksi myös mökkiläisiä ja puutarhoiden pitäjiä ja ongelmia tulee myös tieliikenteessä.

– Kun porovahinkoja tulee, viljelijöiden oikeusturva ei toteudu. Myös arviointilautakuntajärjestelmä on vanhentunut. Jos lähdet viemään jotain asiaa eteen päin, koko homma voi kaatua johonkin muotovirheeseen. Tässä kaikessa ei ole kyse mielipiteestä eikä asennekysymyksestä, vaan todellisesta porojen aiheuttamasta ongelmasta.

Ministerille jätetyssä vetoomuksessa todetaan, että nykyinen vahinkoarviolautakuntamenettely tulisi lakkauttaa ja vahinkojen arvioinnissa tulisi siirtyä viranomaismenettelynä tehtäviin päätöksiin toisen omaisuudelle aiheutetuista vahingoista.

MTK-Kuusamon puheenjohtaja Taina Laukkanen-Ervasti sanoi ongelman koskevan koko eteläistä poronhoitoaluetta, ei pelkästään Kuusamoa. Siksi asialle on haluttu saada laajempaa huomiota. Myös poromiehet ovat myöntäneet, että ongelmia on, Laukkanen-Ervasti totesi.

– Miten jollekin ammattikunnalle voidaan myöntää joku ikiaikainen erikoislaiduntamisoikeus. Myös poronhoidon pitäisi muuttua muun yhteiskunnan mukana ja päivittää omia menetelmiään.

”Jos nykyinen poronhoitolaki ei toimi, pannaan se toimimaan.
”Myös arviointilautakuntajärjestelmä on vanhentunut.
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä