Sloveniasta kotoisin oleva Zmago Urisk lukisi mielellään trillereitä ja toimintakirjallisuutta, ehkä myös tietokirjoja – jos vain aikaa olisi. Kirjasto on silti tuttu paikka.
– Sloveniassa lainasin yleensä perheelleni lastenkirjoja.
Hän oli saapunut Taivalkosken kirjaston järjestämään Monikulttuurinen kirjasto maahanmuuttajille -tapahtumaan keskiviikkona.
Kaksi kuukautta Suomessa perheensä kanssa asunut Urisk ei ole vielä ehtinyt käyttämään suomalaista kirjastoa, mutta tietää, että konsepti on sama kuin Sloveniassa.
– Kuten Suomessakin, Sloveniassa kirjastot ovat ilmaisia. Tarvitset vain kirjastokortin ja voit heti lainata.
Taivalkosken kirjastotoimenjohtajaa Timo Kovasta jännitti saapuuko ensimmäistä kertaa järjestettävään tapahtumaan oikeastaan ketään.
Kovasen mukaan monikulttuurisuuden esittely kirjastopalveluissa on tarpeen, sillä monikaan maahanmuuttaja ei tiedä mitä kaikkea kirjasto perinteisten kirjojen lisäksi pystyy tarjoamaan.
Kiteytettynä asiakkaan käytettävissä ovat laajat, monikieliset aineistot verkossa ja tiedonhaun neuvontaa.
– Voisi kuvitella, että tällainen tapahtuma kiinnostaisi, hän tuumaa.
Hyvin kävi, sillä paikalle saapui iltapäivän mittaan yhteensä kaksi ulkomaalaistaustaista perhettä.
Tapahtuman idea tuli kirjastolle ulkopuolelta, Taivalkosken kunnan perhetyöntekijä Susanna Käsmältä ja hanketyöntekijä Jacqueline Keskitalo-Weberiltä.
Keskitalo-Weber työskentelee Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hankkeessa. Hän kokee, että kirjastoilla on paljon annettavaa maahanmuuttajalle.
– Niistä saa lehtipalveluja netin kautta omalla kielellä, se on todella tärkeää monelle. Kirjasto on auki ihan kaikille ja tänne on aina tervetullut.
– Kohtaan työssäni paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä ja ajattelin, että kirjasto voisi olla tällaiselle tapahtumalla hyvä paikka, Käsmä kertoo.
Hänen mukaan vastaavat tapahtumat ovat tärkeitä maahanmuuttajien verkostojen ja sosiaalisen elämän rakentamisessa.
– Liian moni maahanmuuttaja jää yksin kotiin.
Kirjasto tarjoaa Kovasen mukaan hyvät eväät suomen kielen opiskeluun oppikirjojen ja selkokirjojen kautta.
Juuri selkokirjoista on todella paljon hyötyä kielen opiskelussa, Keskitalo-Weber tuumaa.
– Olisinpa tiennyt selkokirjoista itse muuttaessani Sveitsistä Suomeen, hän kertoo nauraen.
Vieraskielisen kirjallisuuden määrä Taivalkosken kirjastossa ei ole suuri. Saatavilla on rajattu valikoima englannin- ja ruotsinkielistä materiaalia. Hyllymetrejä ei ole montakaan ja opukset ovat nopeasti luettu läpi, Kovanen toteaa.
Onneksi Taivalkosken kirjasto kuuluu Pohjois-Pohjanmaan OUTI-kirjastopalveluun, joka käsittää 15 kunnan alueen lainattavan materiaalin. Kaikkea lainattavissa olevaa jota voi maksutta tilata mihin tahansa alueen kirjastoon.
Esimerkiksi Hailuodosta saa siis vieraskielisen teoksen Taivalkoskelle niin halutessaan.
Ulkomaiseen lehtitarjontaan, e-lehtiin, pääsee käsiksi kirjaston tietokoneiden kautta, joiden käytössä henkilökunta opastaa tarvittaessa, Kovanen kertoo.
Yksi kätevä ja vähän jännittävältäkin kuulostava ratkaisu tähän pulmaan on tilata laatikollinen kirjoja, tai oikeastaan mitä vain kirjastomateriaalia, Helsingin Monikielisestä kirjastosta.
– Voimme tosiaan tilata asiakkaalle laatikossa vaikka kirjoja hänen omalla kielellään, jotka ovat täällä sitten muutaman kuukauden ajan lainattavissa ennen palautusta Helsinkiin.
Monikielisen kirjaston kokoelma käsittää aineistoa kirjoista elokuviin yli 80 kielellä.
Zmago Urisk löysi Timo Kovasen opastamana verkosta luettavakseen neljä slovenialaista sanomalehteä. Hänelle kännykkä on kuitenkin tärkein uutistenlukuväline.
– Selaan usein kännykällä tärkeimmät uutiset, mutta joku päivä tulen vielä lukemaan tänne näitä lehtiä, Urisk päättää.
Voimme tosiaan tilata asiakkaalle laatikossa vaikka kirjoja hänen omalla kielellään.