Lentopallo: Naisten lii­ga­kau­si alkaa – Joko Pölkky Kuusamo nos­te­lee kannua?

Viikon kysymys: Milloin pysyvä lumi sataa Koil­lis­maal­le?

Mainos: Tilaa tästä jat­ku­van ti­laa­jan etuna ys­tä­väl­le Koil­lis­sa­no­mat Digi alle puoleen hin­taan: 3 kk 14,90 €. Saat lahjan myös it­sel­le­si!

Aino Kä­mä­räi­sen ko­lum­ni: Nuor­kaup­pa­ka­ma­ri tem­pai­si mu­kaan­sa – ver­kos­tot antavat vau­raut­ta, jota ei voi me­net­tää

-

Vuosi sitten minut valittiin Kuusamon Nuorkauppakamarin hallitukseen tuplavirkaan hoitamaan yhteisöllisiä- sekä kumppanuussuhteita. Kamaritoiminta tempaisi mukaansa tällaisen paluumuuttajan helposti tarjoamalla uusia tuttavuuksia ja mielekästä, yhteisöä hyödyttävää tekemistä, koulutuksia sekä laajaa alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoa.

Hallitusvuosi olisi toki voinut olla kohdallani perinteisempi jollei korona olisi sotkenut tapaamisten ja kokousten järjestämistä. Saimme kaikesta huolimatta Kuusamossa tehtyä kamarin näköisen vuoden ja muutettua toimintaa etämoodiin tilanteen sitä vaatiessa.

Vuoden mittainen matka on ollut huikea ja taatusti sain enemmän, kuin koin antaneeni.

Luottamus ja vastavuoroisuus sosiaalisissa verkostoissa on sosiaalista pääomaa, joka on rikkautta siinä, missä taloudellinen ja kulttuurillinenkin pääoma.

Verkostoissa toimimisen opinkappaleet ovat jopa rahallista vaurautta arvokkaampaa ja pysyvämpää, sillä tätä oppia ei voi menettää. Kerran yhteistoimintaan ja verkostoon kasvanut on aina taidoiltaan verkostoihin sopiva.

Kamaritoiminnan arvopohjan mukainen yhteisö kasvattaa työelämätaitoisia, yhteiskunnallisesti aktiivisia kansalaisia.

Järjestötoiminta luo sosiaalista vaurautta ja opettaa yhdessä toimimisen pelisääntöjä.

Kamaritoiminnan pitkät perinteet, Kuusamossakin jo yli 50 vuotta, pitävät yllä verkostoa, joka tarjoaa kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorille. Kamarit ympäri Suomea ja maailmaa, ovat kasvattaneet menestyviä ammattilaisia monelle alalle. Verkoston tuki ja löydetyt ystävyys- ja yhteistyösuhteet rikastuttavat elämää kamaritoiminnan jälkeenkin. On hienoa kuulua joukkoon ja tuntea verkoston tuki omiin tavoitteisiin pyrkiessä ja omia kehityskohtia harjaannuttaessa.

Poliittisen taloustieteen ja sosiologian tutkijat Bourdieu, Coleman ja Putnam ovat hahmotelleet ensiopit sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä, opit olisivat paikallaan kouluyhteisöissäkin.

Voisimme jo varhaisemmassa vaiheessa opettaa lapsille yhteisötoiminnan perusperiaatteita ja kertoa siitä, kuinka tärkeästä rikkaudesta on kyse. Väliinputoaminen ja yksin jääminen on sosiaaliselle ihmiseläimelle valtava kivun aihe.

Yksinäisyyden pahaa oloa ja turvattomuutta ei soisi kenenkään kokevan. Tavoiteltavaa on löytää oma tukiverkko ja kolo yhteisössä sillä se tekee elämästä helpompaa ja mielekkäämpää.

Oman sosiaalisen pääoman kasvattamiseen ei tarvita sen kummempia taitoja kuin halukkuutta vastavuoroisuuteen ja sen omanlaisen yhteisön löytäminen. Toiselle oma löytyy nuorkauppakamarista, toiselle partiosta ja kolmannelle maamiesseurasta.

Mikä tahansa yhteisö, sosiaalinen ryhmä tai vapaaehtoistyöverkosto, joka toimii lain ja moraalin oikealla puolen, on vaurauden kehto, joka vähentää Putnamin mukaan rikollisuutta, korruptiota ja parantaa oppimistuloksia sekä elinikää.

"Mikä tahansa yhteisö, joka toimii lain ja moraalin oikealla puolen, on vaurauden kehto, joka vähentää rikollisuutta ja parantaa oppimistuloksia sekä elinikää."

Yhteisötasolla korkea sosiaalinen pääoma kasvattaa poliittista osallistumista, saa aikaan toimivampia instituutioita, virastoja ja hallintoa sekä suoraan vaikuttaa positiivisesti talouskasvuun.

Sysiminen ja aktivoiminen yhteisölliseen toimintaan ei siis suinkaan ole mikään vähäpätöinen kansalaisteko. Onneksi tässä tuhansien yhdistysten maassa on valinnanvaraa ihan jokaiselle.

Vain se, ensimmäinen askel on jokaisen otettava ihan itse ja hypättävä rohkeasti mukaan.

Onnea matkaan!