Mittaamattoman arvokkaiden neidonkenkien hirvittävä tuho sai esiin hiipimään taas ikävän aiheen, ja missäpäs muualla kuin Meille soitettiin -palstalla. Ensin torstain lehdessä soittaja arvelee, että asialla on ollut porotokka ja kieltää syyllistämästä maksavia turisteja. Tähän puuttui Ilkka Karvonen, jonka soitto on luettavissasi täältä: reittien turvaamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön aiemminkin puhuttu kansallispuistomaksu, ja 10-20 euroa olisi hyvä summa Karhunkierroksen kiertämisestä.
En kannata.
Karvonen epäilee, että luontoporukka ei käytä rahaa, vaan kunnon riekkujat. Metsähallitus tutkii kansallispuistojen vaikutuksia aluetalouteen . Koillismaan puistoista ja retkeilyalueista rahaa jää peräti 27 miljoonaa euroa.
Mitä olen itse retkillä kulkenut ja muita kulkijoita havainnoinut, niin rahaa on kyllä palanut. Ennen lähtöä uusi takki ja teltta, paikallisesta kaupasta rinkka täyteen ylihinnoiteltua retkimuonaa ja herkkuja. Raskaan reissun päätteeksi pariksi yöksi hotelliin ja kylpemään. Illaksi tietysti baariin jakamaan kokemuksia.
Kerran sattui vastaan sellainenkin miesporukka, jossa tupakat pääsivät loppumaan päivää ennen retken päättymistä. Mitä tekevät miehet? Valitsevat porukasta sen, joka jaksaa kävellä lähimmän tien varteen, soittavat hänelle taksin ja haetuttavat muutaman askin lisää.
Samalla porukalla juoksi muuten jo maksu hotellihuoneista, mutta he halusivat fiilistellä viikon kestänyttä vaellusta vielä yhden yön autiotuvassa. Tuskinpa ovat ainoita.
Minusta kansallispuistomaksua ei pidä missään nimessä ottaa käyttöön. Tiedän, että monissa maissa ihmiset maksavat mielihyvin siitä, että pääsevät katselemaan upeita maisemia ja unohtumattomia nähtävyyksiä. En epäile, etteikö maksuhaluja olisi Suomeenkin tulevilla turisteilla ja miksei myös suomalaisilla.
Sen sijaan jos luonnosta perittäisiin maksu, voitaisiin saman tien heittää hyvästit meillä olevalle, todella ainutlaatuiselle asialle: jokamiehenoikeudelle.
Jos edes valtion omistamilla – eli valtion paikallisilta asukkailta aikoinaan ottamilla – mailla ei saisi edes kävellä ilmaiseksi, niin eipä menisi kauaa, kun mitään ei saisi tehdä muualla kuin omalla maallaan. Kuka sallisi leiriytyä ilmaiseksi omalle palstalleen, jos valtio perisi samasta asiasta maksun? Kenen metsästä saisi poimia mustikat? Missä saisi sienestää?
Nyt saa ja hyvä niin. Jokamiehenoikeuksia ei ole nykyisellään kirjattu mihinkään yksittäiseen lakiin, eikä niiden kirjaaminen tulisi ikinä onnistumaankaan. Ne ovat maan tapa, ainutlaatuinen ja upea. Toivottavasti myös koskematon.
Toki vastustan kansallispuistomaksuja myös itsekkäistä syistä. Käymme usein piipahtamassa vaikkapa Konttaisella tai Pyhävaarassa. Jos joka kerta pitäisi pulittaa 20 euroa jokaisesta perheenjäsenestä, eipä kovin usein tulisi käytyä.