Juuri nyt: Ruka on vuoden Bike Park – näin ta­pah­tui pyö­räi­ly­puis­ton nousu hau­ku­tus­ta voit­ta­jak­si

Minne mennä: PaKa:n jää­kiek­ko­kau­si alkaa – kaikkea tätä ja paljon muuta on tar­jol­la Koil­lis­maan ta­pah­tu­mis­sa

Pääkirjoitus: Mihin suun­taan laiva lopulta kään­tyy?

Mainos: Syksyn supertarjouksena Koillissanomat Digi + Lehti 4 kk vain 59 €, tilaa tästä!

Tilaajille

Ana­lyy­si: Yhdellä ja ai­noal­la ko­ti­kun­nal­la ei ole kohta mer­ki­tys­tä – Ko­ro­na­ro­kot­teen­kin saa jo sel­lai­ses­sa kun­nas­sa, jossa oles­ke­lee pi­dem­pi­ai­kai­ses­ti

Poliitikkojen ja virkamiesten toiminnan sijaan suurin ajuri kaksoiskuntalaisuuteen on ihmisten käyttäytymisen muuttuminen. Pysyvällä kotikunnalla ei välttämättä ole lähitulevaisuudessa kaikille suurta tarvetta, kirjoittaa toimittaja Henrik Ahola.

Koronan myötä moni suomalainen on tehnyt ja tekee etätöitä, myös muualta kuin kotoaan. Siten useasta työstä on tullut paikasta riippumatonta tai monipaikkaista. Monipaikkaisuuden varsinainen määritelmä koskee asumista useammassa paikassa. Työn lisäksi syynä voi olla opiskelu, harrastukset tai vaikka perhesuhteet.

Monipaikkainen asuminen sujunee enimmäkseen jouhevasti. Kiireelliset terveyspalvelut saa aina ja lasku lähtee kotikuntaan.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.