Aika usein elämässä isot asiat ja monien ihmisten elämät voivat olla pienestä kiinni. Kaupallisen koskenlaskun Pohjois-Kuusamon Käylässä, Kitkajoella, aloitti Iikka Mustonen arviolta 1920-luvulla. Käylän Iikan elämänlanka ja samalla hänen jälkipolviensa tulevaisuus oli täpärällä katketa eräänä talvisena päivänä.
Suvussa kerrotun tarinan mukaan Iikka oli käymässä Kitkajoen Käylänkosken kohdalla sijainneella myllyllä. Jostain syystä Iikka oli tipahtanut myllyyn. Kaikeksi onnekseen hän tipahti kuitenkin kohtaan, jossa yksi myllyn härkinlavoista oli poikki ja hän surman suun sijasta tipahti jokeen. Oli kuitenkin talvi, joten virta vei jääkannen alle. Iikka muisti, että jonkin matkan päässä on sula. Hän pidätti hengitystään ja nousi elävänä Kitkajoesta.
– Opissa se on kuin variksenpoika tuulessa, sano Käylän Iikka kun koskesta nousi, käyläläinen kasku kuuluu.
Iikka Mustosen pojanpojanpoika Marko Mustonen ja edelleen hänen lapsensa ovat jatkaneet koskenlasku- ja matkailuyritystoimintaa Kitkajoella. Tuo sama, jo ainakin sata vuotta matkailijoiden ja paikallisten henkisiä akkuja ladannut Kitkajoki oli esillä YLE MOT-ohjelmassa maanantaina 10.2.2020.
Yrittäjä Marko Mustonen kiteytti ohjelmassa hyvin sen, miten Kuusamon kaivoskiistassa on perimiltään kyse jo kertaalleen niin sanotun koskisodan aikana suojeltujen vesistöjen ja paikallisten elinkeinojen tulevaisuuden puolustamisesta.
– Esimerkiksi Kuusamon Juomasuolla kaivospiirin raja on vain noin kilometrin päässä Kitkajoesta. – Suurin pelko on se, että jokivesi pilaantuu. Jos siellä ruvetaan kaivamaan, siellä todennäköisesti käytetään vettä ja se vesi, käytetty vesi johtuu tähän Kitkajokeen. Se on sitten todella pitkäaikainen ongelma, matkailuyrittäjä Marko Mustonen sanoo.
Suomen ylitse pyyhkivä koboltti- ja akkukuume tuntuvat Kuusamossa asti, kun jälleen uudet toimijat pyrkivät valmistelemaan jo pariin kertaan kuopattua kaivoshanketta. YLE:n Koboltti-ohjelmaan haastateltu kaivosalan emeritusprofessori Kari Heiskanen ei usko Latitude Cobalt 66 Oy:n kaivossuunnitelmaan Juomasuolla Kitkajoen läheisyydessä.
Heiskanen totesi ohjelmassa, että kun tavaraa eli kobolttia ei ole paljoa, niin useamman kymmenen miljoonan kaivosinvestointia ei voi perustaa muutaman vuoden tuotannolle, koska se ei ehdi maksaa itseään takaisin.
– Ei siinä ole mitään järkeä. (…) Kauniita puheita. Hyvin vähän villoja. (…) Se kuuluu tämmöisten junioreiden tarinaan (…), emeritusprofessori Kari Heiskanen sanoi.
Valitettavasti jo pelkkä hankkeen suunnitteleminenkin aiheuttaa haittaa alueen kehittämiselle. Viimeeksi kaivoshanketta suunnitelleen Dragon Mining Oy:n lähteminen oli helpotus monelle investointeja suunnittelevalle paikalliselle yritykselle. Latitude Cobalt 66 Oy:n tarttuminen kaivospiireihin levitti uudelleen epävarmuuden ilmapiiriä tulevaisuudesta ja on laskenut investointihalukkuutta.
– Onko järkeä, että sadan vuoden matkailuhistoria tuhotaan muutaman vuoden kaivosprojektin takia, Marko Mustonen kysyi Koboltti-ohjelman päätteeksi.
Niinpä, ja onko järkeä, että epävarman malminetsinnän tai pienen kaivosprojektin valmistelupyrkimykset saavat olla tulppana lähialueen kiinteistökaupalle, investoinneille ja kehitykselle?
Hetki vielä tässä jääkannen alla. Virta vie ja kohta on sula.
ps. YLE MOT:n Koboltti-ohjelma on edelleen YLE-Areenassa katsottavissa.