Anna Kan­to­lan ko­lum­ni: Pel­käl­lä toi­vol­la ei elä - tie va­rauk­sis­ta kai­vok­seen on pitkä ja ris­ki­al­tis

-

Mustavaaran kaivoshanke antoi toivoa Taivalkoskelle ja Posiolle usean vuoden ajan. Vanhan kaivoksen uudelleen avaamisen suunnittelu oli pitkällä.  Lupa-asiat olivat kunnossa ja hankkeella oli myös koillismaalaisten laaja tuki. Rahoitusta ei kuitenkaan löytynyt ja toivotut työpaikat jäivät toteutumatta.

Taivalkoski joutui lopulta 250 000 euron verran maksumieheksikin kaivoksen avaamista valmistelleen yhtiön konkurssissa. Ei siis riitä, että on hyvä esiintymä, luvat ja kova tahto avata kaivos jonnekin, vaan kaivoksen on oltava myös taloudellisesti kannattava pitkällä aikavälillä.

Nyt Posiolle vanhaa malminäytearkistoa siirtävää Latitude Cobalt 66 Oy:tä nimitettiin Koillissanomien pääkirjoituksessa 20.1.2020 kaivosyhtiöksi. Esimerkiksi Kittilässä toimiva Agnico Eagle on hyvä esimerkki kaivosyhtiöstä, samoin Boliden on selvästi kaivosyhtiö. Näillä molemmilla kaivosyhtiöillä on toiminnassa olevia kaivoksia.

Latitude Cobalt 66 Oy ei nähdäkseni ole kaivosyhtiö, sillä yhtiöllä ei ole yhtään kaivosta. Yhtiöllä ei myöskään ole yhtään hanketta vielä niin pitkällä teknisessä ja taloudellisessa suunnittelussa, että siitä olisi esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi virallisesti vireillä.

Malminetsintäyhtiöiden toiminta eroaa kaivosyhtiöiden toiminnasta. Esimerkiksi Boliden Finnex ja Magnus Minerals ovat malminetsintäyhtiöitä, jotka varaavat alueita, hakevat malminetsintälupia ja tekevät malminetsintää sekä analysoivat esiintymien potentiaalia.

Joku kaivoskin Koillismaalla saattaa joskus olla, mutta vain sijainnilla, jossa siitä ei aiheudu riskiä ja haittaa muille elinkeinoille, asutukselle ja luontoarvoille. Posiolaiset, taivalkoskelaiset ja kuusamolaiset kyllä itse tiedämme parhaiten, mitä sellaiset sijainnit ovat.

Latitude Cobalt 66 Oy näyttääkin minusta nuorelta ja pieneltä yhtiöltä, joka ilmeisesti haluaisi olla malminetsintäyhtiö ja haaveilee ehkä kaivosyhtiönäkin olemisesta. Varsinaista malminetsintäluvan alaista etsintää yhtiö on julkisten tietojen perusteella tehnyt kuitenkin vielä varsin vähän, vain muutaman kairareiän Juomasuolle. Lisäksi he ovat kertoneet sellaisesta vähäisestä etsinnästä, johon malminetsintälupaa ei tarvita.

Julkisten tietojen perustella yhtiö näyttää olevan kaivospiirien ulkopuolella pitkälti siis vasta varaus- ja malminetsintälupahakemusvaiheessa. Varhaisessa varaus- ja malminetsintävaiheessa olevat projektit eivät mitään kuntaa pelasta niistä haasteista, joita kunnilla juuri nyt on käsissään.

Toivottavasti Posiolle luvatut viisi geologin työpaikkaa toteutuvat siten, että työntekijät myös muuttavat paikkakunnalle. Posiolaisilla on jo onneksi kokemusta kaivosalasta ja sen epävarmuudesta. On hyvin tiedossa, että vain yksi tuhannesta malminetsintäprojektista lopulta muotoutuu kaivokseksi. Toteutuessaankin aikajänne varauksesta kaivokseen olisi pitkä, kuukausien sijaan puhutaan useista vuosista tai pikemminkin vuosikymmenistä.

Joku kaivoskin Koillismaalla saattaa joskus olla, mutta vain sijainnilla, jossa siitä ei aiheudu riskiä ja haittaa muille elinkeinoille, asutukselle ja luontoarvoille. Posiolaiset, taivalkoskelaiset ja kuusamolaiset kyllä itse tiedämme parhaiten, mitä sellaiset sijainnit ovat. Myös yleiskaavan keinoin niitä on yritetty malminetsijöille ja kaivostoimijoille kertoa. Aidosti kestävästi toimivat malminetsintäyhtiöt tai sellaiseksi haluavat niitä rajauksia myös kunnioittavat.