“Ihan kuin Tas­ma­nias­sa” - Per­ho­ka­las­tus­jär­jes­tön pre­si­dent­ti lu­mou­tui Kuu­sa­mon mai­se­mis­ta, joissa käy­däään MM-ki­sat ensi vuonna

Tämän vuoden perhokalastuksen MM-kisat järjestetään marraskuussa Australian Tasmaniassa. Pähkänänlampi toi kansainvälisen perhokalastusjärjestön presidentin Mario Podmanikin mieleen tasmanialaiset vesistöt: samanlainen matala lampi ja kelottuneita puita.

Kuva: Jenny Halvari

Oulangan kansallispuiston Päähkänäkalliolta aukeaa yksi Kuusamon kuvatuimpia maisemia kohti komeaa Kitkajoen mutkaa. Kun viime viikolla Ilta-Sanomien lukijat valitsivat äänestyksessä Kuusamon Suomen kauneimmaksi paikkakunnaksi, on Päähkänäkallio luultavasti pitäjän kaunein paikka.

Ensi elokuussa näitä maisemia ihastelee jopa 240 perhokalastuksen MM-kisojen osallistujaa.

– Järjestävä maa valitsee aina arvokilpailuihin kauneimmat paikkansa, kermojen kerman. Se on samalla mahdollisuus markkinoida aluetta, kansainvälisen perhokalastusjärjestön FIPS-Mouchen presidentti Mario Podmanik kertoi.

Slovakialainen Podmanik kävi perjantaina tutustumassa kilpailupaikkoihin Kuusamossa ja Taivalkoskella yhdessä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntijan Petter Nissénin ja kilpailutoimikunnan ja perhojaoston puheenjohtajan Ilkka Pirisen kanssa.

Kun kilpaillaan kansallispuiston alueella, se tuo omia rajoituksiaan. Muun muassa kilpailupaikoille pitää siirtyä jalan, ei mönkijöillä.

– Te tarjoatte meille upeimmat paikkanne. Olemme kansallispuistossa ja kunnioitamme sitä, Podmanik sanoi.

Kitkajoen lisäksi perhokalastuksen parhaimmuudesta kisataan Kuusinkijoella, Koverrusjärvellä, Kylmäluomalla ja Petäjälammella. Kisakeskus tulee olemaan Rukalla. Kilpailukalat ovat harjus ja siika, ja lisäksi Kylmäluomalla taimen ja Petäjälammella kirjolohi.

– Petäjälampi on valittu mukaan kaupungin toiveesta. Se on helposti saavutettava lähikohde, johon yleisö voi tulla seuraamaan, Nissén kertoo.

Kitka- ja Kuusinkijokien taimenkannan heikkouden vuoksi laji on kilpailukalana vain Kylmäluomalla. Sen sijaan harjusta odotetaan tulevan näiltä joilta paljonkin, vaikka Karhunkierrosta kiertäville lipanheittäjille se ei ole helppo saalis.

– SM-perho-kisassa saaliit olivat maailman huippuluokkaa. Todella taitavat kalastajat saavat lähes jatkuvalla syötöllä kalaa ja parhaimmat voivat saada päivän aikana kymmeniä.

Kilpailut käydään pyydystä ja päästä -periaatteella.

– Meillä on kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäisenä huolenpito kaloista. Kalat mitataan heti saamisen jälkeen ja päästetään takaisin veteen. Käytössä on väkäsettömät koukut. Toinen tärkeä asia on kilpailijoiden turvallisuus, Podmanik sanoi.

Turvallisuuteen vaikuttavat myös kuljettavat reitit.

– Tämä tulee olemaan fyysisesti vaativin kilpailupaikoista, Podmanik arvioi Päähkänäkalliosta.

MM-titteliä tavoittelemaan odotetaan 30 maajoukkuetta. Joukkueita on jo käynyt harjoittelemassa Kuusamossa.

– Ainakin kymmenen joukkuetta on jo käynyt. Huhujen mukaan italialaiset olivat täällä kahdeksan viikkoa, Pirinen kertoi.

– Osa joukkueista ottaa tämän todella vakavasti ja osa on vain pitämässä hauskaa, Podmanik sanoi.

Podmanikin mukaan ennakkosuosikkeja ensi kesän kilpailuun on viisi: Italia, Espanja, Yhdysvallat, Ranska ja Tshekki. Myös Suomen mahdollisuudet päästä mitalisijoille ovat hyvät.

– Järjestävä maa on aina mukana suosikeissa paikallistietämyksellä. Suomella on hieno, nuori joukkue, jolla löytyy kilpailuhenkeä.

Podmanik kertoo olevansa kalastajasuvun vesa ja kalastaneensa lapsesta asti. Perhokalastusta hän pääsi kokeilemaan 16-vuotiaana.

– Sillä hetkellä lopetin muilla tavoin kalastamisen.

Tämänkertaisella matkalla ei ollut kalastusta ohjelmassa, mutta ensi kesän kisoihin hän kertoo jo sopineensa omasta, yksityisestä kalareissusta – perholla, totta kai.

Juttua on muokattu 23.3.2021 klo 15.39: Täydennetty juttua, syyskuussa 2019 verkossa on julkaistu vain osa printtilehden jutusta.