Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen näkyy talvehtivien lintujen koon pienenemisenä. Suomessa ja Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa, että lämpötilan vaihtelulla ja ilmaston pitkäaikaisella lämpenemisellä on vaikutuksia lintujen siiven pituuteen ja painoon.
Lintujen rengastuksen yhteydessä otettujen mittatietojen perusteella useat lintulajit ovat kutistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.
– Suuri ruumiin koko on edullinen kylmissä olosuhteissa, koska tällöin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa on suhteessa vähemmän ruumiin tilavuuteen, tutkijatohtori Laura Bosco Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta taustoittaa ilmiötä tiedotteessa.
Biologiassa on jo kauan tiedetty, että useilla lajeilla yksilöt ovat suurikokoisempia pohjoisessa kuin etelässä. Tämän niin kutsutun Bergmannin säännön mukaan esimerkiksi Utsjoen varpuset ovat suurempia kuin Helsingin varpuset.
Talvinen ilmasto on kuitenkin lämmennyt 50 vuodessa noin kolme astetta, mikä on suosinut luonnonvalinnan kautta pienikokoisempia yksilöitä.
– Muutokset eivät ole valtavia, mutta esimerkiksi 1980-luvulta lähtien punatulkkujen siiven pituus on lyhentynyt noin millin ja paino pudonnut kaksi grammaa, Bosco kertoo.
Kaksi grammaa voi tuntua pieneltä, mutta Boscon mukaan se tarkoittaa vajaata kymmenystä koko linnun painosta.
Tutkijat havaitsivat, että kun edellinen talvi on ollut lämmin, on talvehtivien lintujen keskimääräinen koko pienempi. Tämä ei tarkoita, että lintuyksilöt kutistuisivat, vaan tulos viittaa siihen, että leutoina talvina talvesta selviää hengissä enemmän pienikokoisia yksilöitä.
Siiven pituus on osittain periytyvä ominaisuus ja talvesta hengissä säilyneet pienikokoiset yksilöt saavat todennäköisemmin myös pienikokoisia jälkeläisiä.
Linnun painoon vaikuttaa puolestaan suoraan saman talven lämpötila. Mitä kylmempää, sitä enemmän kannattaa olla vararavintoa pahan päivän varalta. Lämpimällä säällä puolestaan linnuilla on vähemmän vararavintoa, koska se tekee niistä kömpelöitä ja alttiimpia pedoille.
– Talvien ankaruus vaihtelee vuosittain ja tämän talven kylmistä säistä selviävät todennäköisemmin suurikokoiset yksilöt, yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta peilaa tutkimustuloksia kuluvan talven sääoloihin.
Tutkimuksessa käytettiin mittatietoja lähes 300 000 lintuyksilöstä 24 talvehtivasta lajista Suomesta ja Ruotsista. Aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset lintujen rengastajat. Tutkimusta johtivat Helsingin yliopiston tutkijat, ja tulokset on julkaistu Global Ecology and Biogeography -tiedesarjassa.
