Juuri nyt: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­lua jat­ke­taan – tälle vuo­del­le suun­nit­te­luun 300 000 euroa

Joko luit: Po­lii­sin työstä vir­ka­va­paal­la oleva Tuomo Pulk­ka­nen kou­lut­tau­tuu uuteen am­mat­tiin

Toimittajalta: Har­joi­tel­kaam­me te­rä­vien kivien väis­te­lyä tiellä ja hen­git­tä­kääm­me syvään

Mainos: Syksyn supertarjouksena Koillissanomat Digi 4 kk vain 29 €, tilaa tästä!

Tilaajille

Jää­me­ren ran­ni­kon ka­las­ta­ja­ky­lis­sä asui 1800-lu­vun lopulla paljon kuu­sa­mo­lai­sia – ­jou­kos­sa oli myös Johan Kustaa Nevalan perhe, joka päätyi lopulta Ame­rik­kaan

Muissakin Jäämeren rannan kylissä asui Kuusamon Nevaloita, niin Venäjän puolella Uurassa kuin Norjan puolella Vesisaaren lähistöllä.

Pohjois-Suomen väki oli vanhoista ajoista alkaen tottunut vapaasti kulkemaan rajojen yli maasta toiseen. Ainakin 1500-luvulta alkaen käytiin kevättalvisin kalassa Jäämerellä, missä pyydettiin turskaa myyntikalaksi. Sitä kuivattiin rantajälleillä auringossa ja merituulessa. Paljon pyydettiin myös silliä, jota joinakin vuosina pakkautui suorastaan puuroksi vuonojen perukoille.

Ostajia Jäämeren kauppakeskuksiin, kuten Vuoreijaan ja Kalastajasaarennon Vaitolahteen, tuli Hollannista ja muualta Euroopasta, aina Afrikkaa myöten.

Arkangelin kaupungin kehittyessä Venäjän ulkomaan kaupan keskukseksi ryhtyivät sikäläiset kauppiaat välittämään Jäämeren kalaa Venäjän sisäosiin, missä sille oli laajat markkinat.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.