Mainos: Tutustu Koillissanomat Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Joukamo Kor­te­sal­mi ei "ha­lun­nut opet­ta­jak­si eikä her­ra­na­kaan ollut hyvä olla", joten hän palasi Kuu­sa­moon, alkoi ka­las­ta­jak­si ja sitten lo­mit­ta­jak­si – nyt hän ostaa pe­ri­kun­nil­ta metsiä ja tähtää tu­han­nen heh­taa­rin omis­ta­jak­si

Joukamo Kortesalmi halkolanssillaan. Joukamo Kortesalmi ohjaili halkosäkkiä auton peräkärryyn.
Joukamo Kortesalmi halkolanssillaan.
Joukamo Kortesalmi halkolanssillaan.
Kuva: Mikko Halvari

Joukamo Kortesalmi ohjaili nosturia ja siirsi noin puolentoista kuution halkosäkkejä pakettiauton perävaunuun sukunsa mailla Kuusamon Kortesalmella viime perjantaina.

Halkokuorma oli menossa kirkolle. Halkojen ja pilkkeiden teko ja myynti on yksi Kortesalmen yrityksen MetsäKortesalmen tuotteita.

Joukamo Kortesalmi palasi lukion käytyään Kokkolasta takaisin Kuusamoon isiensä maille 1980-luvun puolivälissä.

– Sain jonkinlaisen ahaa-elämyksen palata, kun en halunnut opettajaksi eikä herranakaan ole hyvä olla. Kuusamoon tultuani aloitin ammatinharjoittajana kalastuksella. Pyysin kalaa yksin lähinnä verkoilla ja kaverin kanssa nuotalla tässä Joukamolla ja lähivesillä. Kymmenisen vuotta siinä kalahommassa kului, mutta kun kalat vähenivät, kalastus loppui.

Siinä sivussa Kortesalmi kävi maatalousoppilaitoksen ja jäi sitten lomittajaksi, jossa tehtävässä ennätti toimia lähes kaksikymmentä vuotta. Samalla hän pyöritti halko- ja koneyritystä 1980-luvun lopulta lähtien. Sirkkelin hän laittoi 1990-luvun lopulla.

MetsäKortesalmen pääasiallinen toimi on metsäkiinteistöihin sijoittaminen, puun tuottaminen ja tavaran jatkojalostus kuten esimerkiksi pilkkeiden ja halkojen teko sekä tonttipuiden kaato, yrittäjä kertoo.

– Olen hankkinut metsätiloja lähinnä täältä Lämsänkylän suunnasta. Nykypäivinä tiloja tulee yleisesti ottaen myyntiin runsaasti ja jatkossa oletettavasti pilvin pimein, koska metsänomistajien ikä on korkea ja he haluavat päästä metsistään irti tai perikunnat myyvät niitä. Tuhannen hehtaarin raja on minulla vielä auki. Hankkimieni metsäpalstojen tarkoitus on puun tuottaminen ja palstoilla tehtävä tehokas metsätalous.

Kortesalmen mielestä esimerkiksi paljon puhuttu metsän jatkuva kasvatus sopii vain marginaalisille alueille. Ei tänne, jossa maat ovat paksukunttaisia ja jatkuva kasvatus johtaisi ränsistymiseen, hän sanoo.

Kortesalmen mielestä Kuusamossa hakataan tätä nykyä liian vähän kasvuun verrattuna.

– Ylisuuri hirvikanta ei mahdollista taimikonhoitoa oikea-aikaisesti ja ensiharvennuksia laiminlyödään. Kärsijät eivät ole hirvenmetsästäjiä vaan metsänomistajia. Kun olen ollut metsäyrittäjänä, niin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana laitoin vajaatuottoiset metsät kuntoon, toisen kymmenvuotiskauden aikana tein metsäteitä palstoille ja nyt olen keskittynyt ensiharvennuksiin.

Suunnitteilla olevista biolaitoksista Kortesalmi sanoo, ettei usko, mutta toivoo niiden toteutumista.

– Mutta täältä puuttuu ikävä kyllä rautatie.

Kortesalmen yrityksen toimenkuvaan kuuluvat myös erilaiset lasiasennukset, joista viimeisten 12 vuoden aikana on tullut jopa päätyö.

– Homma lähti liikkeelle siitä, kun ostin itselleni terassilasit ilman asennusta ja asensin ne itse. Siitä työt lähtivät kasvamaan ja nykyisin toimikenttäni parvekkeiden ja terassien lasituksessa on aina Turusta ja Kotkasta Rovaniemelle saakka.

Lasitusympyrät ovat pienet ja yhden miehen yritys on joustava lähtemään töihin silloin kun tarvitaan. Lasialan liikkeet tietävät minut ja soittavat, kun on ruuhkaa.

Tuhannen hehtaarin raja on minulla vielä auki.