Moottorikelkkailun harrastajat ja ammattilaiset Rukan suunnalla harmittelevat kelkkareittien kuntoa. Kaupunki satsaa 600 kilometrin reitistöön 80 000 euroa rahaa joka vuosi, mutta varsinkin näin alkutalvesta vähäinen lumi vaikeuttaa kunnostuksia. Yritykset jotka reittejä käyttävät, eivät tällä hetkellä osallistu kustannuksiin.
Ruka Safarikselle töitä tekevä ja 2002 vuodesta asti safareita vetänyt Turo Murtovaara naurahtaakin hieman, kun reittien kunnosta kysyy.
– Kyllähän ne ovat todella huonossa kunnossa, pahasti patilla ja vaatisivat lanausta.
Murtovaara ajeluttaa päivittäin turisteja Rukalta joka suuntaan. Lyhimmät reissut ovat 20 kilometrin mittaisia ja pisimmät 100 kilometriä.
– Rukan ympärysreitti on ainoa pätkä, mitä ymmärtääkseni on tälle talvelle huollettu Mutta kun ajomäärät ovat niin suuret, niin se olisi pitänyt käytännössä päivittäin huoltaa, että se pysyisi kunnossa. Olisi myös hyvä kun pidettäisiin kunnossa myös Ruka-Kuusamo -välinen reitti, jossa ei ole käyty koko talvena.
Murtovaara ymmärtää, että alkukausi on hankalampi, kun lunta on vähän.
– Mutta kuitenkin sitä tuolla maastossa on ja eihän ne töyssyt tule muusta kuin lumesta.
Suomalaiset yksityiskelkkailijat tulevat alkukaudesta Rukalle, koska täällä pääsee ajamaan ja muualla vasta tammikuun jälkeen. Safarifirmoilla sesonki alkaa joulukuun puolivälissä, kun charterit alkavat pyöriä.
– Se jatkuu sinne maaliskuuhun, siellä on joka viikko ajajia eikä hiljaista aikaa ole.
Kelkkailu Kuusamossa lisääntyy vuosi vuodelta. Myös safarikävijöiden määrä on huomattavasti lisääntynyt ja palailemassa 2000-luvun alun tasolle lamavuosien jälkeen. Ulkomaalaisia on kelkan kyydissä kaksi ja monesti ensimmäistä kertaa.
– Kun rännit menevät kapeaksi, mäet on jäätiköllä, on sattunut jo reittien kunnon takiakin vaaratilanteita.
Murtovaaran mukaan reittiverkko on kunnossa Kuusamossa ja onkin maan parhaita, mutta huolto ei pelaa.
Kaupunki on ulkoistanut huoltamisen yritykselle, josta asiaa ei haluttu kommentoida. Kaupungilta Pasi Rääpysjärvi sanoo, että joka vuosi kelkkareiteistä sekä valitetaan että kiitetään.
– Viime viikolla lanausta on kokeiltu, mutta lumi ei oikein vielä riitä, eikä se onnistu. Kivet nousee sitten vaan sieltä haitolle. Lisää lunta kaivattaisiin. Toisin paikoin lunta ei ole kuin puoli kumikengän vartta ja jossain vaaraseuduissa tuplamäärä.
Kunnossapidossa pyritään satsaamaan Rukan ympäristöön, jossa kulutus on kovin. 600:sta reittikilometristä 400 on huollon piirissä, Rääpysjärvi toteaa.