Kolumni

Ko­lum­ni: Ou­lan­ka-Paa­na­jär­vi maail­man­pe­rin­tö­koh­teek­si

Oulangan kansallispuiston halki virtaa Kitkajoki.
Oulangan kansallispuiston halki virtaa Kitkajoki.
Kuva: Mikko Halvari

Tammikuussa päätimme maakuntahallituksessa, että Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää kolmea kohdetta Unescon maailmanperintökohteiden Suomen aieluetteloon. Nämä kohteet ovat Liminganlahti-Perämeren aapasoiden syntysijat, Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri, sekä meille Koillismaalaisille tutumpi Oulanka-Paanajärven-kansallispuistojen alue.

Näistä maakunnallisesti eniten keskustelua on ollut Oulujoen vesivoimala-alueesta, ja viime viikolla puolestaan uutisoitiin Limingan matkailukehittämisen tavoitteesta, että siitä tulisi Pohjois-Suomen tärkein luontomatkailukohde. Oulanka-Paanajärven kansallispuistoparin saaminen mukaan vahvemmin keskusteluihin ja tietoisuuteen vaatii työtä.

Prosessi Unescon maailmanperintökohteeksi on pitkä. Jotta kohde voidaan esittää sisällytettäväksi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon sen tulee sisältyä kansalliseen aieluetteloon. Vuosien 2018–2019 aikana valmistuu Suomen päivitetty aieluettelo, johon kansallispuistokohteemme on päästävä mukaan. Asiaa käsittelee luontokohteiden osalta Ympäristöministeriö. Suomen aieluetteloon tulee yhteensä 2–4 kohdetta. UNESCO:n maailmanperintöluettelon tutkimusvaihe kestää n. 10 vuotta. Nyt painotetaan globaalisti aliedustettuja teemoja, joita ovat mm. valtioiden rajat ylittävät kohteet, sekä suuria maisemakokonaisuuksia. Vähintään tähän kohtaan Oulanka-Paanajärven kansallispuistojen alue sopisi oikein hyvin.

Kuusamon kaupunki järjestää asiaan liittyen kutsuseminaarin oleellisten yhteistyötahojen ja henkilöiden kanssa, jotka omalta osaltaan ovat työstämässä asiaa eteenpäin. Metsähallituksen luontopalvelut tekivät vuonna 2015 hyvän esiselvityksen Oulangan-Paanajärven alueen soveltuvuudesta maailmanperintökohteeksi. Siinä potentiaalisimmiksi luontoarvoiksi on arvioitu mm. luonnon monimuotoisuus ja geologiset, ekologiset ja biologiset prosessit sekä kulttuuriarvoiksi mm. perinteeseen, tapahtumiin, kulttuurin ja luonnon vuorovaikutuksiin liittyvät seikat. Asian edistymisen vuoksi on syytä tehdä jatkoselvitys, kuten esiselvityksessäkin todetaan perustellusti.

UNESCO:n maailmanperintökohde on yksi vahvimmista kansainvälisistä imagotekijöistä. Oulanka-Paanajärven kansallispuistot maailmanperintökohteena esimerkiksi lisäisi alueellamme matkailua huomattavasti ja edesauttaisi Kuusamon rajanylityspaikan säilymistä rajanylitysmäärien kasvaessa. Jo hakuvaiheessa se on tukemassa tärkeää yhteistyötä naapurimaamme Venäjän kanssa, jossa Venäjä tulisi saada mukaan hakemaan puistoa maailmanperintökohteeksi. Arktisen alueen kiinnostavuus maailmalla kasvaa, sekä ympärivuotinen luonto- ja hyvinvointimatkailu. Alueellamme olisi tarvetta ja paljon mahdollisuuksia kehittää enemmän esimerkiksi historiaan pohjautuvaa kulttuurimatkailua ja -palveluita. Suunnitteilla oleva jäämeren ratahanke (Keski-Eurooppa-Tallinna-Helsinki)-Oulu-Rovaniemi-Sodankylä-Kirkkoniemi tai Oulu-Rovaniemi-Kemijärvi-Kirkkoniemi olisi puolestaan tärkeä tekijä jo olemassa olevan kansallispuistoparin saavutettavuudelle ja alueen metsä-, kala- ja logistiikkaelinkeinojen kehittämiselle ja kasvulle rinnakkain.

Tällä hetkellä ympäri maailmaa UNESCO:n maailmanperintökohteita on 1073, joista Suomessa seitsemän. Näitä ovat muun muassa Suomessa sijaitsevat Vanha Rauma, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko, sekä muualla olevat Sydneyn oopperatalo, Kiinan muuri ja Egyptin pyramidit. Olisiko Oulanka-Paanajärven kansallispuistot tulevaisuudessa myös tässä mukana?