Lapland Hotels -ketjun omistava Pertti Yliniemi oli tulossa kymmenen vuotta sitten itsekin Rukalle.
Ketju oli mukana YIT:n kanssa rakentamassa suurhotellia Rukalle, mutta vetäytyi yllättäen hankkeesta vuonna 2007. Osuuskauppa rakennutti sittemmin hotellin yhteistyössä YIT:n kanssa.
Syy Lapland Hotelsin vetäytymiseen ei tuolloin selvinnyt, eikä Yliniemi asiasta puhunut.
Ulkomainen matkailija ei paljon piittaa siitä, onko Kuusamo Lappia, Koillismaata tai Pohjois-Pohjanmaata. Viikonloppuna virisi jälleen vilkas keskustelu ja ankara intto siitä, voiko Kuusamo käyttää Lappi- tai Lapland-brändiä markkinoinnissa.
– Kyllähän me markkinoimme Kuusamoa yhtenä osana Suomen Lappia. Näin on tehty pitkät ajat ja näin jatketaan. Kun ulkomaalainen matkailija laskeutuu Helsinki-Vantaalle, hän kokee jo olevansa Lappi-nimisessä maassa. Me edustamme sitä lappilaista ulottuvuutta, sitä luontoelämystä, sanoo Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen toimitusjohtaja Mats Lindfors.
Hänen toimitusjohtaja-aikanaan asiasta ei ole käyty vääntöä. Pikemminkin hyväntahtoista vääräleukailua pilke silmäkulmassa toisinaan kuulee.
Asia nousi tapetille, kun Helsingin Sanomat nosti esiin Lapin matkailukeisariksi tituleeratun Yliniemen näkemyksen.
– Kuusamo ei ole Lappia, kuuluu hotellimogulin järkähtämätön kanta.
Yliniemen mukaan turistille pitäisi antaa rahat takaisin, jos Kuusamon matkaa on myyty Lapin matkana.
Lappi-Kuusamo -asiasta on taitettu peistä vuosia. Lapin matkailuelinkeinon liiton (LME) perustaja ja johdossa edelleen toimiva Yliniemi kielsi vuosikymmenen taitteessa kuusamolaisilta Lapland-sanan käytön markkinoinnissa.
Kuusamolaisia ei ole jäsenenä yhdistyksessä, eikä siinä ole myöskään esimerkiksi Ruka-konserniin kuuluva Pelkosenniemen Pyhätunturi, joka ainakin on Lapissa. Muita yrityksiä on omasta tahdostaan jäänyt pois Yliniemen organisaatiosta.
Sen sijaan Ruka-Kuusamon matkailu on jäsenenä House of Laplandissa, joka isojen toimijoiden kuten Finavian ja Visit Finlandin suojissa markkinoi Lappia ja toteaa verkkosivuillaan huolehtivansa Lapin brändistä.
Koillismaalta jäsenenä on myös Iso-Syöte, vaikka se sijaitsee hallinnollisesti Pudasjärvellä, joka niin ikään on Pohjois-Pohjanmaata.
Mats Lindforsin mukaan maakuntarajat ja brändirajat pitää erottaa toisistaan.
Jotkut ajattelevat, että Kuusamoa olisi mukava markkinoida osana Koillismaata. Reino Rinteen ja Kalle Päätalon jalostama käsite herättääkin mielikuvia jylhästä ja ainutlaatuisesta luontopaikasta, mutta vain harvoille ja käsitteen taustoja tunteville. Kun markkinoidaan ulkomaille, pitää ajatella isommin.
– Kansainvälisellä puolella kaikki pienemmät alueet eivät ole niin vahvoja. Juuri vahvoja asioita pitää pyrkiä hyödyntämään. Vaikka paikallinen keskustelu on toki arvokasta ja sitä saa ja pitää olla, ei se meidän tekemistämme ohjaa, Lindfors painottaa.
Pertti Yliniemeä ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.
